VTT on kehittänyt nanoselluun ja marjojen antimikrobisiin yhdisteisiin pohjautuvan ihosuihkeen, joka sopii haavojen hoitoon ja sairaalabakteerien eliminoimiseen ennen leikkauksia.
Tuote on mahdollista toteuttaa myös voiteena, laastarina tai haavasidoksena.
”Haavasuihkeen tai -sidoksen nopeavaikutteinen teho perustuu kehittämäämme valmistusprosessiin, jossa nanosellukalvon pinta ja huokoset kyllästetään marjauutteella niin, että antimikrobiset yhdisteet eivät jää kuituverkon sisälle”, kuvailee erikoistutkija Panu Lahtinen.
VTT:llä on yli 15 vuoden kokemus nanosellugeelien ja -filmien valmistuksesta laboratorio- ja pilottimitassa.
InnoBerry Technologies -valmistusmenetelmä etenee kohti kaupallistamista, jota varten VTT etsii kiinnostuneita yrityskumppaneita.
Tuotteet pyritään saamaan markkinoille lähivuosina.
Luonnossa marjayhdisteet suojaavat siementä
Luonnonmarjojen siementen kuorikerroksessa on runsaasti antimikrobisia yhdisteitä, joista voidaan tehdä uutteita elintarvikkeiden ja kosmetiikan raaka-aineiksi sekä lääketieteelliseen käyttöön.
Yhdisteiden tehtävä luonnossa on suojata siementä esimerkiksi homehtumiselta ennen itämistä. Niiden avulla on mahdollista estää myös vaarallisten mikrobien kasvua iholla.
Jo hyvinkin pieni marjauutepitoisuus voi nitistää sairaalabakteerin, kuten ärhäkän mrsa:n. Ihon hyödyllistä bakteerikantaa uutteet eivät vahingoita.
Korvaa myös synteettisiä säilöntäaineita ja nanohopeaa
Antimikrobisia yhdisteitä on saatavilla mehunvalmistuksen sivuvirtana syntyvistä marjapuristeista, joista niitä voidaan rikastaa VTT:n patentoimilla teknologioilla.
Rikastus tapahtuu kuiva- tai märkäfraktioinnilla ja niitä seuraavalla ekologisella vesi-lämpöuutolla ilman haitallisia liuottimia.
Yhdisteitä on mahdollista tuottaa myös kasvien soluviljelmien avulla, jolloin satovaihtelut eivät vaikuta niiden saatavuuteen.
VTT:n marjauutteella voidaan korvata myös synteettisten säilöntäaineiden ja nanohopean käyttöä haavanhoitotuotteissa.
Suuren mitan tuotantoon sopii etenkin vadelma
VTT:n tutkijat ovat löytäneet antimikrobisia vaikutuksia tyrnistä, mustikasta, mansikasta, lakasta, puolukasta ja vadelmasta.
”Suuren mittakaavan tuotanto on helpoin toteuttaa vadelmapuristeista”, kertoo dosentti Kirsi-Marja Oksman-Caldentey.
”Lähtömateriaalia pitää olla ison mittakaavan tuotantoa varten riittävästi, ja vadelma olisi sen takia paras vaihtoehdoista.”
Arvoketjuun tarvitaan vielä siementen hiomiseen perehtynyttä yritystä.
VTT:n tutkimustuloksia aiheesta ovat julkaisseet muun muassa ACS Food Science & Technology, Frontiers in Cellular and Infection Microbiology ja Antibiotics.
Aiheesta aiemmin:
Lakan siemenistä löytyi sairaalabakteerin nujertava tehoase
Biokemisti Riitta Puupponen-Pimiä on marjojen ystävä
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
