Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan hillitä kasvitauteja, tukea EU:n tavoitetta vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja vahvistaa suomalaisen ruoantuotannon huoltovarmuutta.
Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja VTT:n tuoreesta synteesiraportista.
”Luontopohjaiset ratkaisut ovat lupaavia keinoja parantaa maatalouden ja tätä kautta koko ruokajärjestelmän kestävyyttä”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja, VTT:n erikoistutkija Tuija Sarlin.
EU:n Pellolta pöytään -strategian tavoitteena on vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niiden aiheuttamaa riskiä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Luonnon inspiroimat ratkaisut voivat tutkijoiden mukaan kohentaa kasvinterveyttä merkittävästi. Niillä voidaan myös vahvistaa huoltovarmuutta vähentämällä riippuvuutta ulkomailta tuotavista lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista.
Ratkaisujen tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin sekä systemaattista kehitystyötä että kotimaiseen tutkimusnäyttöön perustuvia käytännön suosituksia.
Lujittavat stressinkestävyyttä, suitsivat taudinaiheuttajia
”Kasvinterveyden edistäminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa viljelytoimenpiteet ja maaperän pitkäjänteinen hoito muodostavat perustan”, sanoo Luken erikoistutkija Ansa Palojärvi.
”Luontopohjaiset valmisteet voivat toimia täydentävinä työkaluina.”
Esimerkiksi biostimulantit parantavat kasvien stressinkestävyyttä ja ravinteiden ottoa, ja biopestisidit eli biologiset kasvinsuojeluaineet tepsivät taudinaiheuttajiin.
Maaperälähtöisiä kasvitauteja on puolestaan mahdollista hillitä viljelymenetelmillä, jotka muokkaavat peltomaan olosuhteita sopivammiksi hyödyllisille pieneliöille ja vaikeuttavat taudinaiheuttajien kasvua.
Luontopohjaiset ratkaisut soveltuvat kasvinterveyden hallintaan sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa viljelyssä.
Moni menetelmä jo viljelijöiden käytössä
Raportin mukaan suomalaiset viljelijät hyödyntävät jo monia luontopohjaisia ratkaisuja. Pitkälle vakiintunut menetelmä on esimerkiksi viljelykierto, jota on hyödyntänyt peräti 93 prosenttia raporttikyselyyn vastanneista.
Vastaajista 70 prosenttia käyttää myös kevennettyä maanmuokkausta tai suorakylvöä ja 58 prosenttia kasvitautia kestävää lajiketta.
”Uusista ratkaisuista viljelijät olivat eniten kiinnostuneita käyttämään mikrobipohjaisia kasvinsuojeluaineita ja biostimulantteja”, Palojärvi kertoo.
Vastaajista noin puolet oli halukas kokeilemaan niitä, mutta toistaiseksi asiaan on tarttunut vasta 8–13 prosenttia. Laajentamisen varaa siis on.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
