Maan päivänä 22. huhtikuuta on aika muistuttaa siitä, että maapallo on ainoa kotimme. Meidän on kyettävä hillitsemään ilmastonmuutosta, sillä Planet B:tä ei ole.
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas on seurannut ilmastonmuutoksen etenemistä yli kolmen vuosikymmenen ajan.
Hän toimi aiemmin pitkään Suomen Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana, eikä hänellä ei ole ilmastonmuutoksen todellisuudesta pienintäkään epäilystä.
”Tilanne on vakava”, Taalas sanoo yksikantaan.
Ilmaston muuttumisen aiheuttamat haittavaikutukset ovat jo näkyvissä, ja jatkossa niitä tullaan näkemään entistä enemmän.
”Näitä haittavaikutuksia ovat muun muassa merivesien lämpeneminen, helleaallot, trooppiset myrskyt ja maapallon sadejakautumassa tapahtuneet muutokset.”
”Sadejakautuman muutosten takia joillakin alueilla lisääntyvät tulvat ja maanvyörymät, toisilla taas kuivuus ja metsä- ja maastopalot”, Taalas listaa.
Ilmastonmuutoksen vakavasti ottavien tahojen kannalta ”ikävä” puoli on se, että ilmiö ei alkuvaiheessaan ole vielä niin selvä, jotta kaikki tunnistaisivat ja tunnustaisivat sen.
Kouriintuntuvimpia muutokset ovat tätä nykyä arktisilla alueilla ja maapallon jäätiköillä, jotka ilmaston lämmetessä sulavat kiihtyvää vauhtia.
”Jäätiköt tuottavat makean veden useimpiin maailman suurimpiin jokiin, joista puolestaan ihmiset saavat juomavetensä, viljelykset kasteluvetensä ja teollisuus tuotantoaan varten tarvitsemansa veden”, Taalas muistuttaa.
”Maailmassa on alueita, kuten Peru, joissa joet ovat ainoa vesilähde.”
Pariisin ilmastosopimus antaa toivoa
Toivoa antaa Pariisissa joulukuussa 2015 solmittu kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen.
Petteri Taalaksen mukaan sopimuksen aikaansaaminen on osoitus siitä, että tieteen viesti ilmastonmuutoksesta on vihdoin hyväksytty valtion päämiesten parissa.
Voimme vielä estää pahimman vaihtoehdon toteutumisen.
Juttu ilmestyi ensimmäisen kerran numerossa 2/2016. Lue koko juttu täältä.
