Maarakentamisessa voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän ylijäämämaita, joita syntyy rakentamisessa ja vesistöjen ruoppauksessa.
Suomessa ruoppausmassoja on käsitelty lähinnä massastabiloimalla ja käyttämällä niitä satamarakenteissa. Ne sopisivat kuitenkin myös vaikkapa viherrakentamiseen.
Myös erilaisten jätteiden hyötykäytölle on vielä paljon tilaa. Betonimurskeen lisäksi maarakentamiseen kelpaisivat myös muun muassa tuhkat ja jätteenpolton kuonat.
Näin sanoo johtava asiantuntija Outi Pyy Suomen ympäristökeskuksesta Sykestä, joka on selvittänyt, kuinka maarakentamisen kiertotalouteen liittyvät asetukset ja ohjeistukset toimivat.
Hiljattain päättyneessä CircVol-hankkeessa tehty selvitys toteutettiin useiden pilottikohteiden avulla.
Hankkeessa tunnistettiin kierrätettäviin materiaaleihin liittyviä haasteita ja kehitettiin tuotteita ja toimintamalleja, jotka täyttävät säädösten vaatimukset.
Jätemateriaalien hyödyntäminen edellyttää aina niiden teknisen käyttökelpoisuuden ja ympäristöturvallisuuden varmistamista, Pyy muistuttaa.
Katse kohti kaatopaikkoja
Suomessa kaivetaan tai louhitaan vuosittain noin 70 miljoonaa tonnia neitseellistä harju- ja kalliokiviainesta, josta suuri osa käytetään maarakentamisessa.
Samaan aikaan kaatopaikoille päätyy huomattavia määriä mineraalisia ja muita hyödyntämiskelpoisia jätemateriaaleja, joilla uusiutumattoman maa- ja kiviaineksen käyttöä voitaisiin korvata.
Kolme vuotta sitten tuli voimaan valtioneuvoston asetus, joka pyrkii edistämään tiettyjen suurivolyymisten jätemateriaalien turvallista kierrättämistä erityisesti keventämällä viranomaismenettelyä.
CircVol-hanke kokosi ympäristöministeriölle muistion, jonka toivotaan ohjaavan tulevia säädösuudistuksia entistä tarkoituksenmukaisemmiksi.
Hankkeeseen osallistui noin 70 yritystä. Sen partnereita olivat muun muassa Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Geologian tutkimuskeskus.
