Maailmassa riittäisi ruokaa jopa 13 prosenttia nykyistä suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna hyödynnettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
Tähän päätyy Aalto-yliopiston professorin Matti Kummun johtaman tutkimusryhmän tuore artikkeli, jonka julkaisi Nature Food -lehti.
Tuotantoeläimille syötetään tätä nykyä valtavia määriä ruokakasveja, jotka kelpaisivat myös ihmisravinnoksi. Eläimet syövät noin kolmasosan maailmassa kasvatetusta viljasta ja neljäsosan kalasta.
Ne vapautuisivat ihmisen ruokapöytään, jos eläimille syötettäisiin paitsi maatalouden myös ruokateollisuuden sivuvirtoja ja viljelykasvien tähteitä, kuten esimerkiksi sitrushedelmien prosessointijätteitä, kalanviljelyn ja karjatalouden sivutuotteita tai sokerijuurikkaan naatteja.
Ihmisten ravinnoksi voitaisiin tällöin ohjata 10–26 prosenttia viljakasvien ja 11 prosenttia kalan tuotannosta eli 17 miljoonaa kalatonnia.
Hävikin suitsiminen tuplaisi määrän
Toteutustavasta riippuen ruokajärjestelmän muutos lisäisi ihmisten ravinnon määrää kalorein mitattuna 6–13 prosenttia ja proteiinisisältönä mitattuna 9–15 prosenttia.
”Tämä ei ehkä kuulosta paljolta, mutta se tarkoittaa ruokaa jopa noin miljardille ihmiselle”, sanoo tutkimuksen analyysia ja kirjoitustyötä johtanut Aalto-yliopiston tutkijatohtori Vilma Sandström tiedotteessa.
Samansuuntainen parannus voitaisiin saavuttaa myös ruokahävikin puolittamisella ruokaketjun eri osissa. Sen Matti Kummu kollegoineen osoitti jo kymmenen vuoden takaisessa tutkimuksessaan.
Jos ratkaisut yhdistettäisiin, nykyinen ruoantuotanto riittäisi neljänneksen suuremmalle väestölle. Ihmisten ei tarvitsisi merkittävästi muuttaa ruokavaliotaan, eikä ruoan tuottamiseen kuluisi nykyistä enempää luonnonresursseja.
”Tutkimuksessamme analysoituja sivuvirtoja ja tapoja hyödyntää viljakasvien tähteitä käytetään jo monin paikoin eri mittakaavoissa”, Matti Kummu kertoo.
”Näin ollen koko järjestelmää ei tarvitse keksiä uudelleen alusta alkaen. Meidän pitää vain muokata nykyistä ruokajärjestelmää ja kasvattaa hyväksi havaittujen toimintatapojen mittakaavaa.”
(Kuva Adobe Stock) Noin kolmannes maailmassa kasvatettavista viljoista syötetään nykyään tuotantoeläimille.
