Maidontuotannon hiilijalanjälki voi olla huomattavasti suurempi kuin laskelmissa yleensä, kun otetaan huomioon myös maaperästä vapautuva hiilidioksidi, kertoo tuore tutkimus.
Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimus osoittaa, että maaperän orgaanisen aineksen hiilivaraston muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi maidontuotannon hiilijalanjälkeen.
Tutkijat selvittivät asiaa Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilalla, jossa viljelykiertoon kuuluu nurmi- ja viljakasveja.
Heidän laskelmansa pohjautuivat elinkaariarviointiin, jossa tuotteen ympäristövaikutukset lasketaan tarkastelemalla sen valmistuksen jokaista vaihetta rehuviljelystä lannankäsittelyyn.
Laskentamenetelmällä ratkaiseva vaikutus
Tutkimuksessa selvisi, että eri laskentamenetelmät tuottavat hyvin erilaisia tuloksia. Yksinkertaisin eli IPCC-ilmastonmuutospaneelin tason 1 laskentakaava tuottaa selvästi pienempiä päästölukuja kuin tarkemmat kenttämittaukset ja hiilimallit.
Talviajan jäätymis- ja sulamisjaksot vahingoittavat nurmea, mikä heikentää kasvua ja pienentää maaperään sitoutuneen hiilen määrää. Ilmastonmuutos saattaa voimistaa ilmiötä.
Nurmen kasvun heikentyessä maaperästä pääsi ilmakehään merkittävä määrä hiilidioksidia, tutkijat havaitsivat. Kun nurmen tilalle kylvettiin viljakasveja, vapautuvan hiilidioksidin määrä kasvoi lähes viisinkertaiseksi.
Kun maaperän päästöt otettiin huomioon maidontuotannon kokonaisluvuissa, hiilijalanjälki oli noin 41 prosenttia suurempi kuin laskelmissa, joissa ei otettu huomioon maaperään varastoituneen hiilidioksidin vaihtelua.
Tutkittu tieto auttaa vähentämään päästöjä
Karjan rehuna käytetty nurmi voi joko sitoa hiiltä maaperään tai vapauttaa sitä ilmakehään. Nurmen maanalaisella biomassalla on tärkeä tehtävä maaperän hiilensidonnassa.
”Siksi peltojen hiilitase täytyy nähdä osana maidon hiilijalanjälkeä, vaikka sitä ei yleensä huomioida laskelmissa”, sanoo tutkijatohtori Yajie Gao Helsingin yliopistosta.
”Maaperä on elävä hiilipankki, jota ilman ei voida totuudenmukaisesti arvioida ruoantuotannon ilmastovaikutuksia.”
Yliopiston tutkimuskoordinaattorin Marja Roiton mukaan ruokajärjestelmän vaikutusten luotettavaan tarkasteluun tarvitaan lähestymistapaa, joka yhdistää maaperätiedettä, ilmakehämittauksia ja ympäristöarviointeja.
”Tutkimuksemme auttaa siirtymään yleisestä kestävyystarkastelusta kohti tutkittuun tietoon pohjautuvaa tilanhoitoa. Kun maaperän todelliset “hiilikustannukset” tunnetaan, voidaan kehittää päästöjä vähentäviä paikallisia ratkaisuja”, Roitto sanoo.
Keskustelu maidon ilmastovaikutuksista on tähän asti keskittynyt lehmien metaanipäästöihin. Maaperän orgaaniseen ainekseen varastoitunutta hiiltä ei ole otettu huomioon maatilakohtaista hiilijalanjälkeä laskettaessa, koska siihen ei ole standardimenetelmää.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
