Merilevästä muovin korvaaja ulkoilu- ja urheilutuotteisiin, silmälaseihin sekä nappeihin. Vanhaa pitsiä kestävään vaatekaappiin. Untuville ainakin 150 vuoden elinkaari.

Elina Saarinen

Tällaiset kiertotalouden liiketoimintaideat nostettiin jalustalle, kun I love me -messut ja Jalotus ry palkitsivat vuoden 2025 muodin kiertotalouskilpailun voittajat 2 500 eurolla kolmessa kategoriassa.

Vuoden inspiroijaksi valittiin merilevätuotannon sivuvirtoja hyödyntävä biomateriaalialan start-up Sealevä, joka ponnistaa Aalto-yliopiston kemiaa, taidetta ja suunnittelua yhdistävästä opiskelijaprojektista.

Siinä opiskelijoita pyydettiin ideoimaan hyötykäyttötapoja merileväpohjaisille sivuvirtabiomassoille.

Sealevän tiimi keksi valmistaa sivuvirrasta kiinteää ja kestävää materiaalia, joka sopii hyvin tietynlaisten kovamuovimateriaalien biopohjaiseksi ja kierrätettäväksi korvaajaksi.

Ensimmäiset tuotesovellukset ovat olleet muotiteollisuuden pieniä osia eli nappeja. Materiaali sopii kuitenkin moneen käyttöön.

”Olen työskennellyt naisten muodin parissa seitsemän vuotta ja nähnyt, että muotiteollisuudessa on vakavia kestävyysongelmia”, perustaja ja toimitusjohtaja Xuefei Shi kertoo.

”Mietin, kuinka voisin käyttää omaa taustaani ja taitojani luodakseni innovatiivisia vaihtoehtoja.”

Xuefei Shi kiittää Aalto-yliopistoa hyväksi ponnahduslaudaksi kiertotalousalan start-upille. Sealevä voi hyödyntää Aallon laboratoriota ja tieteellistä asiantuntemusta pilottierien kehitystyössä.

Yritys on tarkoitus rekisteröidä vuoden loppuun mennessä.

Elinkaarianalyysistä tietoa vastuullisuusraportointiin

Sealevä aikoo toteuttaa ensi vuoden aikana kaksi pilotointihanketta ja etsii parhaillaan pilotointikumppaneita.

Toimitusjohtaja näkee, että sovelluskohteita voisi löytyä muodin lisäksi myös esimerkiksi asusteista ja ulkoilubrändeistä, joille vastuullisuus on tärkeää.

Kuuden hengen tiimi suunnittelee liiketoimintamallia, jonka toinen puoli muodostuu sivuvirtapohjaisen biomateriaalin sovelluksista, toinen puoli taas rakentuu dataan, joka auttaa asiakaskumppaneita pääsemään vastuullisuustavoitteisiinsa.

”Tiimissämme on esimerkiksi data-analytiikan osaaja”, Xuefei Shi kertoo.

”Haluamme tarjota brändinomistajien avuksi tarkkaa, jäljitettävää ja todennettua elinkaarianalyysidataa, jota nämä voivat käyttää esimerkiksi kestävyysraportoinnissa ja tulevissa digitaalisissa tuotepasseissa.”

Muutos vastuuttomaan nykymuotiin

Suunnittelija tai design -kategoriassa palkinnon sai Linda Kokkonen.

Myös hänellä on taustaa Aalto-yliopistossa, jossa hän on suorittanut sekä muotialan kandidaatin että maisterin opinnot.

Nykymuodin kestämättömät käytännöt inspiroivat muotisuunnittelijaa etsimään ratkaisua kiertotaloudesta.

”Opintojeni alussa tuntui pahalta, että muotiala on niin kuluttava ja raaka maailma. Aloin etsiä tapaa, jolla voisin toimia alalla vaikuttavasti, saastuttavuutta vähentäen. Päädyin siihen, että minun suunnittelutöitäni varten ei tarvitse tehdä mitään uutta”, Kokkonen taustoittaa.

Vanhasta uutta

Kaikki Kokkosen käyttämä materiaali on jo olemassa.

Hän etsii materiaaleja esimerkiksi kirpputoreilta, purkaa vanhoja second hand -vaatteita ja hyödyntää ylijäämää. Etenkin silkki ja pitsi sekä ajaton muotokieli ovat Kokkosen designille ominaisia.

Palkintoraati nosti perusteluissaan esiin sen, että Kokkoselle kiertotalous ja saatavilla olevat second hand -materiaalit ovat koko suunnittelun lähtökohta.

”Kiertotalous ei ole este luovuudelle vaan sen mahdollistaja”, kiteyttivät asiantuntijaraadin jäsenet, Emilia Gädda Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä, muodin emeritaprofessori Pirjo Hirvonen sekä vastuullisuusasiantuntija Tarja-Kaarina Laamanen.

Kapselivaatekaappi vähentää shoppailutarvetta

Kokkonen perusti omalla nimellään yrityksen kaksi vuotta sitten. Hänellä on jo vakiintunutta asiakaskuntaa, jolle hän suunnittelee esimerkiksi juhlapukuja tai muita tilaustöitä. Yksi jälleenmyyjistä vie tuotteita Japanin markkinoille.

Hän suunnitteli puvut esimerkiksi viime vuoden Linnan juhlissa esiintyneen Rodeon Anna Puulle, Iida Paulille ja Erinille.

Sen lisäksi, että Kokkonen käyttää kierrätysraaka-aineita, hänen yrityksensä soveltaa kiertotalouden liiketoimintamalleista myös vuokrauspalvelua. Vuokrattavaksi tulee yksi uusi mallisto vuodessa.

Kokkonen pyrkii minimoimaan asiakkaiden tarvitsemaa vaatemäärää ja maksimoimaan käyttömääriä suunnittelemalla luottovaatekappaleiden mallistoja.

Ideana on, että käyttäjä ei tarvitse kuin muutaman lempivaatteen, koska ne kaikki käyvät keskenään yhteen ja niitä voi yhdistellä rajattomasti. Näitä niin kutsuttuja kapselivaatekaappikokoelmia Kokkonen myy pop-up-myymälöissä.

Arvoa untuville

Helsinkiläisyritys Untuvia on keksinyt keinon, jolla saada kiertoon arvokas mutta tähän saakka sekajätteeseen joutunut luonnonmateriaali: untuvat ja höyhenet.

Untuvan kierrätystä on tähän saakka vaikeuttanut se, että materiaali on herkästi rasvoittuva.

Untuvia kehitti yhteistyössä VTT:n kanssa ratkaisun rasvan poistamiseksi untuvasta. On olemassa prosessi, jossa arvokkaita rasvoja uutetaan talteen arvottomista materiaaleista käyttämällä superkriittistä hiilidioksidia.

”Me käänsimme prosessin ympäri: uutamme arvotonta rasvaa irti arvokkaasta materiaalista”, kuvailee yksi Untuvian perustajista, Heikki Kärkkäinen.

Lapin nuotiohetkestä keksintö

Bisnesidea syntyi noin vuosi sitten hiihtovaelluksella Lapissa. Untuvatakkiin paloi nuotion ääressä reikä. Kotiin tultuaan Kärkkäinen yritti kierrättää takkia, mutta se olikin yllättävän vaikeaa.

Markkinointi- ja yrittäjätaustainen mies hoksasi, että ratkaisussa voisi piillä avaimet maailmanluokan keksintöön.

Untuvia sai kyytiin riskisijoittajia ja tekstiilialan kiertotalouden kotimaisia edelläkävijöitä. Nyt yritys tähtää globaaleille markkinoille, joiden potentiaalin voi laskea miljardeissa.

Palkintoraati tunnisti idean jujun ja palkitsi Untuvian Elinkaaren pidentäjän kategoriassa.

”Oikein käytettynä untuvalla on potentiaalia kestää käytössä jopa 150 vuotta. Untuvia yhdistää teknologian ja palvelumuotoilun ja tarjoaa ratkaisuja käytetyn untuvan kierrättämiseen ja elinkaaren pidentämiseen”, raati kehuu.

Poikkeuksellinen materiaali

Kärkkäinen arvostaa palkintoa:

”Se antaa vahvistusta, että pystymme tekemään tästä aidosti vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa.”

Yritys on perustettu markkinaehtoisuuden näkökulmasta.

Kärkkäisen mukaan tekstiilien kierrätys epäonnistuu usein luomaan kannattavaa liiketoimintaa, koska kierrätettävät materiaalit ovat jo lähtökohtaisesti melko vähäarvoisia.

Niiden arvon on vaikea kantaa keräyslogistiikan ja kierrätysprosessien aiheuttamia kustannuksia niin, että ne pystyisivät kilpailemaan neitseellisten materiaalien kanssa.

”Untuva on poikkeuksellisen arvokas materiaali. Totesimme, että jos saamme ratkaistua keskeisen ongelman eli poistettua rasvan, voimme saada painettua tuotantokulut alle neitseellisen untuvan hinnan”, Kärkkäinen taustoittaa.

Untuvilla lentoon

Kärkkäisen mukaan suomalainen vastuullisuus- ja kiertotalousosaaminen on ollut poikkeuksellinen alusta sille, että tällainen kiertotalouden liiketoimintamalli on voinut saada siivet.

Untuvialla on jo seitsemän pilottiasiakasta, kuten kotimaiset Halti ja Joutsen.

Yritys tähtää globaaleille markkinoille. Euroopassa vauhtia antaa lähivuosina voimaan astuva tekstiilien tuottajavastuu, joka ohjaa brändiomistajia pidentämään tuotteidensa elinkaarta kiertotalousratkaisujen avulla.

I love me -messut ja Jalotus ry jakoivat muodin kiertotalouskilpailun palkinnot nyt neljättä kertaa. Kisan tavoitteena on edistää muotialan kestävyyttä tuomalla esiin kiertotaloutta innovatiivisesti hyödyntäviä toimijoita.

Juttu on julkaistu ensimmäiseksi Uusiouutisissa.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.