Metsäteollisuuden viimeisestä hyödyntämättömästä jätejakeesta viherlipeäsakasta kehitetään kierrätyskemikaalia, jota kaivokset voivat hyödyntää rikastuslaitoksissaan.
Kehitystyötä tekevät Oulun yliopiston tutkijat. Yliopisto on jo patentoinut heidän rakentamansa, erittäin lupaavaksi osoittautuneen rikastuskemikaalin valmistusmenetelmän.
Viherlipeäsakka on metsäteollisuuden viimeinen merkittävä jätejae, jota ei vielä ole saatu hyötykäyttöön. Yhtenä syynä ovat sakan sisältämät raskasmetallit.
Viherlipeäsakkaa syntyy Suomen sellu- ja biotuotetehtaissa yli 100 000 tonnia vuodessa. Tätä nykyä se menee pääosin läjitykseen, ja materiaali jää hyödyntämättä.
Kaivokset puolestaan käyttävät malmien rikastusprosesseissa pH:n säätöön kemikaaleja, jotka jalostetaan kallioperästä louhittavista neitseellisistä raaka-aineista.
Kierrätyskalkki toimii yhtä hyvin kuin neitseellinen
Oululaistutkijat vievät kiertotalouskeksintöään eteenpäin Green Lime -nimisessä hankkeessa.
”Teemme parhaillaan laboratoriovaahdotuskokeita sekä jatkuvatoimisten vaahdotusprosessien pilotointeja, joiden tarkoituksena on osoittaa tutkimuksin viherlipeäsakan toimivuus luotettavana vaahdotusprosessien pH:n säätäjänä”, kertoo projektipäällikkö Markku Seitsaari.
Viherlipeäsakoista saatava lämpökäsitelty kalkki toimii alustavien tulosten mukaan yhtä hyvin kuin primäärinen kallioperästä louhittu poltettu kalkki.
”Viherlipeäsakan raskasmetallipitoisuus, joka on vaikeuttanut sakan hyödyntämistä muissa käyttökohteissa, ei häiritse malmien rikastusprosessissa, sisältäväthän vaahdotusprosessissa rikastettavat malmikivet pitkälti samoja metalleja kuin sakatkin.”
Seuraavaksi tutkijat selvittävät viherlipeän ja viherlipeäkalkin erilaisia tuotantotapoja.
He laskevat myös niiden hiilijalanjäljet ja arvioivat kierrätyskemikaalin päästövähennyspotentiaalin neitseelliseen raaka-aineeseen verrattuna.
Mukana metsäjätit ja kaivostoimijat
EU:n rahoittaman Green Lime -hankkeen yhteistyökumppaneita ja osarahoittajia ovat Metsä Group, Stora Enso, UMP-Kymmene, Boliden Kevitsa Mining, Sotkamo Silver ja Tapojärvi.
”Metsäyhtiöt ovat antaneet hankkeen käyttöön tutkittavat viherlipeäsakat ja kaivosyhtiöt rikastettavat malmit”, Seitsaari kertoo.
”Tapojärvi on kiinnostunut myös lopputuotteen valmistuksesta. Muitakin hankkeesta kiinnostuneita osapuolia on, esimerkiksi Fortum.”
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
