Nature Climate Change -lehdessä julkaistun artikkelin ennustemalli on ensimmäinen, joka arvioi turvemaiden kykyä kompensoida hiilidioksidipäästöjä maailmanlaajuisesti.

Suomesta tutkimuksessa mukana oli professori Eeva-Stiina Tuittila Itä-Suomen yliopistosta. Osa kenttäkokeesta tehtiin Ruoveden Siikanevalla.

Kolmannes maaperän hiilestä muhii soissa

Vaikka suot muodostavat vain kolme prosenttia maapallon pinta-alasta, niiden turpeeseen on varastoitunut yli 30 prosenttia maaperän hiilestä.

Varasto sisältää arvioiden mukaan 500–1000 gigatonnia hiiltä, mikä vastaa 56–112 prosentin osuutta ilmakehän hiilestä.

Suuri osa soiden mikrobeista on hajottajia, jotka vapauttavat turpeeseen sitoutunutta hiiltä ilmakehään hengityksessään.

Soilla elää kuitenkin myös mikroleviä, jotka yhteytyksessään sitovat ilmakehän hiiltä. Lämpötilan nousu kiihdyttää näiden mikrobien fotosynteesiä, mikä vahvistaa soiden hiilinielua.

Lisäpalikka ilmastoennusteisiin

Mekanismeja ei aiemmin ole sisällytetty ilmastoennusteisiin, koska tieto niistä on ollut puutteellista.

Tuore tutkimus osoittaa soiden mikrobiaalisen fotosynteesin merkityksen ja sen, että se voi lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulevaisuudessa.

Paras ilmastonmuutoksen hillitsijä on tutkijoiden mukaan kuitenkin ihmisten tuottamien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja luonnontilaisten soiden hiilivaraston säilyttäminen.