Mikromuovia on nykyisin kaikkialla, maalla, järvissä ja merissä. Tutkijat ja teollisuus etsivät kuumeisesti keinoja muoviroskasta eroon pääsemiseen.
Muovisaasteen tuhoajiksi valjastetaan esimerkiksi madot ja mikrobit. Torjuntajoukoissa toimivat myös muovit itse.
Vesien pienet muovihiukkaset ovat uhka, jonka vakavuutta emme vielä tunne.
Toistaiseksi tiedetään varmasti vain se, että muovipäästöt vahingoittavat kaloja ja muita merieliöitä. Mikromuovin vaikutus ihmiseen on yhä arvoitus.
Muoviset sadepisarat
Mikromuovia sataa niskaamme myös taivaalta. Ranskalaisen yliopiston tutkijat ovat mitanneet sadeveden mukana maahan putoavien muovihiukkasten määrän.
Tutkimuksen mukaan sadepisarat tuovat Pariisin lähialueille pienimmillään kaksi mutta suurimmillaan peräti 355 muovihiukkasta neliömetriä kohden.
Pinta-alaltaan 2 500 neliökilometrin kokoiseen Suur-Pariisiin sataa vuosittain kolmesta kymmeneen tonnia muovikuituja.
Ranskalaistutkijoiden mukaan mittaukset tukevat olettamusta, että atmosfäärinen eli pilvistä tuleva hiukkasvirta on laskettava yhdeksi mikromuovipäästöjen lähteeksi.
Juttu mikromuoveista ilmestyi numerossa 6/2016. Lue koko juttu täältä.
