Muistisairauksien ehkäisystä elintapaohjelman avulla on eniten hyötyä, kun toimet käynnistetään mahdollisimman varhain.
Elintapojen parantamisesta hyötyivät etenkin ne ikäihmiset, joilla oli vähiten aivojen rakenteellisia muutoksia ennen ohjelman aloittamista, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Tutkija Ruth Stephen käytti väitöstyönsä aineistona aivorakenteiden magneettikuvia, jotka oli kerätty Finger-elintapaohjelman aikana.
Suomalainen muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus (Finger) on selvittänyt monitekijäisen elintapaohjelman vaikutuksia kognitioon eli tiedonkäsittelytoimintoihin 60–77-vuotiailla ihmisillä, joilla oli kohonnut muistisairauden riski.
Elintapaohjelmalla oli erityisen hyödyllisiä vaikutuksia kognitioon niillä, joilla oli tutkimuksen alussa suurempi aivojen tilavuus ja aivokuoren paksuus.
Tulokset korostavat oikean ajoituksen merkitystä: ennaltaehkäisevät toimenpiteet pitää aloittaa aikaisin.
Avaimena ravitsemus, liikunta ja muistiharjoittelu
Finger-elintapaohjelmaan sisältyi ravitsemusohjausta, liikuntaa, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tehostettua seurantaa.
Verrokkiryhmä sai tavanomaista terveysneuvontaa.
Tulosten perusteella elintapaohjelmalla oli suotuisia vaikutuksia sekä kognitioon että muihin päätemuuttujiin.
Tutkijoiden mukaan elintapojen vaikutusta aivojen rakenteeseen on syytä selvittää vielä suuremmalla osallistujajoukolla. Lisäksi on tärkeää tutkia elintapaohjelman pitkäaikaisvaikutuksia aivojen rakenteeseen.
Ruth Stephenin väitöskirja The Finnish Geriatric Intervention Study to prevent cognitive impairment and disability (FINGER): findings from the structural brain MRI sub-study tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 31. heinäkuuta 2020.
