Geneettinen taipumus kasvattaa lihasmassaa on yhteydessä tavallista suurempaan myoomariskiin. Yllättävän havainnon tekivät Oulun yliopiston tutkijat.

Tutkijat löysivät myooma-alttiutta muokkaavia perinnöllisiä geenimuutoksia yli 70:stä genomin kohdasta.

Monet tunnistetut alttiusgeenit, esimerkiksi MYOCD ja CDKN1A, säätelevät sileälihassolujen jakautumista ja erilaistumista.

Tutkimus paljasti, että lihaskudoksen biologiaa muokkaavat geneettiset tekijät ovat ilmeisesti keskeinen asia myoomien taustalla.

”Tämä on yllättävää, sillä aiempien tutkimustulosten valossa on vaikuttanut siltä, että lihasmassan sijaan muun muassa ylipaino ja veren kohonneet rasva-arvot ovat yhteydessä myoomariskiin”, kertoo tutkijatohtori Eeva Sliz. Sliz toimi tutkimuksen pääanalyytikkona.

”Geenitiedon perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että näiden aineenvaihdunnallisten riskitekijöiden ja myoomien välillä ei ole syy-seuraussuhdetta, kuten lihasmassalla ja myoomilla on.”

Myoomat ovat kohdun hyvänlaatuisia lihaskasvaimia, joita esiintyy 30–70 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista naisista. Myoomien koko vaihtelee millimetreistä jopa yli 20 senttimetriin. Niiden kasvua stimuloivat naissukupuolihormonit.

Tutkijat muistuttavat, että luontainen ja hankittu lihasmassa ovat hyvin erityyppisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi kuntosaliharjoittelua ei tarvitse myoomien pelossa välttää.

Tutkimukseen osallistui myös Oxfordin yliopisto. Tulokset julkaisi Nature Communications.

Biopankit tarjoavat pohjan uusien hoitojen kehittämiselle

Tutkimuksen aineistona käytettiin yhteensä 426 558 naisen geeni- ja terveystietoja. Ne olivat peräisin FinnGen-hankkeesta ja aiemmasta eurooppalaisesta aineistosta tehdystä myoomatutkimuksesta.

Oulun yliopiston professori Johannes Kettunen korostaa biopankkien arvoa.

”Biopankkeihin tallennetun geeni- ja rekisteritiedon käyttö FinnGen-hankkeen kautta luo ainutlaatuisia mahdollisuuksia tutkimukselle ja sitä kautta edelleen terveydenhoidolle”, Kettunen sanoo.

”Nyt saadut tulokset tarjoavat uuden näkökulman myoomia aiheuttaviin molekyylimekanismeihin, ja kun ymmärrys sairausmekanismeista kasvaa, voidaan tietoa hyödyntää edelleen tulevaisuudessa uusien hoitomuotojen kehityksessä.”

Myoomat voivat  aiheuttaa esimerkiksi vuotohäiriöitä, paineen tunnetta alavatsalla ja ongelmia raskauden alkamisessa tai sen kulussa.

”Koska parantavaa lääkehoitoa ei ole, vaikeaoireinen myooma johtaa usein kohdunpoistoon. Tarve uusille lääkehoitokehityksille on ilmeinen”, sanoo synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Outi Uimari Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta.

(Kuva Scanstockphoto) Myoomat ovat kasvaimina hyvänlaatuisia mutta voivat silti aiheuttaa hyvinkin ikäviä vaivoja.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.