Ohutturpeinen turvepelto, jolla viljellään nurmea, on merkittävä typpioksiduuli- ja hiilidioksidilähde. Lämpimänä talvena typpioksiduulipäästöt ovat kaksinkertaiset verrattuna kylmään talveen.
Tiedot käyvät ilmi Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) uudesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa mitattiin typpioksiduulin päästöjä nurmiviljelyssä olevalta pohjoispohjalaiselta pellolta yli kahden vuoden ajan.
Mittaukset tapahtuivat ensimmäistä kertaa jatkuvatoimisesti pyörrekovarianssimenetelmällä.
Samalla mitattiin hiilidioksidin sitoutumista ja vapautumista ilmakehän ja kasvillisuuden sekä maaperän välillä.
Suurimman osan pellon vuotuisesta ilmastokuormituksesta muodostivat tutkimuksessa hiilidioksidipäästöt.
Myös typpioksiduulipäästöjen osuus oli kuitenkin iso eli 12 prosenttia.
Päästöjä kasvattaa maan jäätyminen ja sulaminen
Hetkellisesti isoja typpioksiduulipäästöjä ilmakehään aiheuttivat maan jäätyminen ja sulaminen, lannoitus, sateet sekä glyfosaatin käyttö nurmen lopettamiseen.
Maaperän jäätymistä ja sulamista tapahtuu nimenomaan lämpiminä talvina.
Jäätyminen ja sulaminen lisää typpioksiduulia muodostavien maaperämikrobien aktiivisuutta ja vapauttaa maasta sinne varastoitunutta, mikrobien aiemmin tuottamaa kaasua.
Typpioksiduuli on voimakas ja pitkäikäinen kasvihuonekaasu. Maatalousmaat ovat puolestaan globaalisti suurin ihmisperäisten typpioksiduulipäästöjen lähde. Päästöjä lisää etenkin lannoittaminen.
Typpioksiduulin karkaamista ilmaan lisäävät myös turvemaiden kuivatus ja muokkaaminen.
Mittaukset auttavat löytämään keinoja päästöjen vähentämiseen
Mittaukset NorPeat-tutkimuskentän pellolla Ruukissa jatkuvat edelleen.Jo julkaistut tulokset auttavat tarkentamaan ohutturpeisten peltojen päästökertoimia, mutta mittauksia tarvitaan vielä lisää.
Suomessa on turvepeltoja 13 prosenttia viljelykäytössä olevasta maa-alasta. Niistä 40 prosenttia on ohutturpeisia, eli niissä on enintään 0,6 metriä turvetta.
Pohjois-Pohjanmaan peltopinta-alasta noin 30 prosenttia on turvepeltoja. Valtaosalla tiloista harjoitetaan nurmiviljelyä osana maidon- ja naudanlihantuotantoa.
Kun etsitään keinoja vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä, on tärkeää mitata päästöjä siellä, missä nurmiviljelyllä on suurin merkitys.
(Kuva Henriikka Vekuri) Kasvihuonekaasujen vaihtoa nurmipellon ja ilmakehän välillä mitataan pyörrekovarianssilla (laite kuvassa oikealla). Keskellä näkyvät laitteet keräävät tietoa auringon säteilystä sekä ilman ja maan lämpötilasta ja kosteudesta.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
