KEMIAA ON KAIKKIALLA. Lausahduksen on joskus kuullut varmaan jokainen, ja tottahan se on.
Puhdas vesi, ruoka, vaatteet, lääkkeet, pesuaineet, polttoaineet, rakennusmateriaalit. Lista on pitkä. Mitään näistä ei synny ilman kemiaa.
Tieteenala on lakkaamatta kohentanut elintasoamme vuosikymmeniä, vaikka sen roolia arjessamme tulee harvoin kunnolla ajatelleeksi. Kun ihmiskunta nyt kamppailee globaalissa ilmasto- ja ympäristökriisissä, kemian merkitys on suurempi kuin koskaan.
Kemiaa tarvitaan, kun etsitään vastauksia moniin suuriin kysymyksiin. Mitä syömme tulevaisuudessa? Kuinka korvata fossiilinen muovi pakkausmateriaalina? Mistä saadaan energiaa teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin?
KEMIA ON EITTÄMÄTTÄ tärkeimpiä tieteenaloja nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemisessa.
Alalla riittää tekemistä ja siten myös työpaikkoja. Rohkeita ja innovatiivisia osaajia kaivataan jatkuvasti lisää sekä Suomessa että ulkomailla.
Tästä huolimatta tuntuu, että monet tietävät kemiasta hämmästyttävän vähän. Varsinkin oma opintosuuntaukseni eli kemiantekniikka on joillekin kohtaamilleni ihmisille täysin vieras käsite, vaikka muista insinöörialoista he kyllä ovat kuulleet.
”Mitä kemiantekniikka tarkoittaa?” ”Mitä teet työksesi, kun valmistut?” Tällaisiin kysymyksiin saan vastata usein.
Toisaalta kysymykset heijastavat yhtä kemian erikoisuutta. Ala on niin valtavan monimuotoinen, että sen lyhyt ja ytimekäs määrittely on hankalaa.
Määrittelyä vaikeuttaa sekin, että kemiassa yhdistyy piirteitä useista luonnontieteistä. Raja esimerkiksi kemian ja fysiikan tai kemian ja biologian välillä on osittain häilyvä.
Lisäksi kemian alalle kouluttautunut voi suuntautua niin monille eri sektoreille ja niin moniin erilaisiin ammatteihin, että uramahdollisuuksien luettelemisessa kestäisi koko päivä.
KUN OTETAAN HUOMIOON kemian korvaamaton asema jokapäiväisessä elämässämme nyt ja tulevaisuudessa, ala ansaitsisi paljon nykyistä enemmän huomiota.
Varsinkin tulevaa koulutustaan suunnittelevien nuorten kannattaa harkita kemian opintoja. Valinnanvaraa on sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Vaihtelevia nimikkeitä ja tutkintoja on runsaasti.
Mielestäni on hieman outoa, että kemia ei lukeudu niihin muodikkaisiin ja suosittuihin opiskelualoihin, joille on vuosi toisensa jälkeen jatkuva hakupaine. Osittain tämä johtuu kenties siitä, että alan työmahdollisuudet eivät ole tuttuja.
Pakko tosin myöntää, että en itsekään ymmärtänyt kemian monipuolisuutta ennen suuntautumistani alan opintoihin. Tuskin vieläkään sitä täysin käsitän, mutta opiskelun edetessä silmäni avautuvat vähitellen.
Joillakin saattaa myös olla päähän pinttyneenä ajatus, että opinnot olisivat vain molekyylien piirtelyä ja kemikaalicocktailien keittelyä labrassa.
Kyllä niitäkin kursseihin sisältyy. Mutta jos juuri ne eivät ole omaan makuun, on hyvä tietää, että vain murto-osa alan ammattilaisista tekee niitä työkseen. Tämä stereotypia on syytä heittää roskakoriin.
SUOSITTELEN SIIS LÄMPIMÄSTI, että jokainen tulevaisuuttaan pohtiva nuori perehtyy myös kemian koulutustarjontaan. Tämä onnistuu helposti vaikkapa internetin tai oppilaitosvierailujen kautta.
Itselläni innostusta kemiaan lisäsi lukioaikana saamani Kemia-lehden stipendi. Lehteä lukemalla opin ymmärtämään paremmin alan hienoutta. Inspiroivat jutut uusista keksinnöistä ja yrityksistä ja osaavista ihmisistä niiden taustalla tempaisivat mukaansa.
Kemia ansaitsee tulla tunnetuksi mielenkiintoisena mahdollisuuksien alana, joka pitää yhteiskuntamme pyörät pyörimässä ja antaa meille avaimet hyvään ja kestävään tulevaisuuteen.
Hanna Vapaakoski
Kirjoittaja opiskelee kemiantekniikkaa Aalto-yliopistossa.
