Onnellisuuden tunne syntyy aivoissa. Onnen kemian keitoksen aineksia ovat muun muassa dopamiini, endorfiini, oksitosiini ja serotoniini. Niitä meillä suomalaisilla riittää, sillä olemme YK:n selvityksen mukaan maailman onnellisin kansa.
Irene Andersson
Onnellisuus määritellään pitkäaikaiseksi hyväksi oloksi, joka vaihtelee tyytyväisyydestä voimakkaaseen elämäniloon.
Turun yliopiston evoluutiobiologian dosentti Markus J. Rantala tietää, mitä onnelliseksi itsensä tuntevan ihmisen aivoissa tapahtuu.
”Aivojen palkitsemiskeskus tuottaa dopamiiniryöpyn, josta seuraa hyvän olon tunne”, tutkija määrittelee.
Lyhytaikainen onnen tunne saattaa seurata esimerkiksi voiton hetkeä. Aidosti onnellinen ihminen taas nauttii pysyvästä tyytyväisestä olosta.
”Onnellisuus on myös masennuksen vastakohta. Onnen tilassa oleva henkilö kykenee kohtaamaan menestyksellisesti eteen tulevat haastavat tilanteet.”
Onnellinen ihminen tuntee itsensä. Hän on realistinen toiveissaan ja tavoitteissaan ja tietää vahvuutensa ja heikkoutensa.
Omien tunteiden hallinta auttaa tulkitsemaan tasapainoisesti sekä iloiset että surulliset tapahtumat.
Kun etsitään maailman onnellisinta kansakuntaa, Suomi sijoittuu säännöllisesti tuloslistojen kärkipäähän. YK:n keväällä 2018 julkaisema kuudes onnellisuusraportti nostaa suomalaiset kultamitalisijalle.
Rantala uskaltaa olla hieman eri mieltä.
”Uskoakseni meitäkin onnellisempia ihmisiä löytyy alkuperäiskansoista, joiden keskuudessa ei tunneta kroonista stressiä tai kliinistä masennusta. Heidän kielistään jopa puuttuu masennusta tarkoittava sana.”
Papua-Uuden-Guinean metsästäjä-keräilijäyhteisön tutkimus paljasti, että kahdestatuhannesta haastatellusta vain yksi sairasti kliinistä masennusta.
Tilanne voi kuitenkin muuttua. Jos alkuperäiskansaan kuuluva ihminen muuttaa kaupunkiin, hänestä tulee paljon alttiimpi masennukselle.
Länsimainen ihminen kärsii kroonisesta stressistä.
”Kun hänen elämässään tapahtuu jotain negatiivista, hänen mielialansa laskee. Se ei kuitenkaan myöhemmin nouse itsestään entiselleen, kuten sen
pitäisi. Mielialaa korjaavat mekanismit eivät enää toimi”, Rantala kuvailee.
Taustalla on kehon pysyvä matala-asteinen tulehdus. Se pudottaa onnellisuuden tasoa vaikuttamalla aivojen neurovälittäjäaineisiin.
”Eräässä kokeessa ihmisiin ruiskutettiin matala-asteisia tulehdustekijäaineita. Jo muutamassa päivässä 45 prosenttia heistä sai kliinisen masennuksen oireita. Monille tuli jopa itsetuhoisia ajatuksia.”
Tulehdustekijöitä tuottaa sisäelinrasva. Ihminen karkottaa itse onnellisuutensa pois huonoilla elintavoilla, esimerkiksi syömällä epäterveellisesti.
Onnen voi turmella myös tupakoimalla, alkoholin väärinkäytöllä tai huumeilla.
Ruokaa ei ole syytä käyttää palkitsemis- eikä lohduttautumiskeinona. Pysyvää onnellisuutta se ei tuo, päinvastoin.
”Kannattaa rajoittaa herkuttelu minimiin”, tutkija sanoo.
”Rasva ja sokeri yhdessä tuottavat hetkellisen hyvän olon, mutta ne lisäävät tulehdustilaa elimistössä ja sitä kautta laskevat mielialaa.”
Mitä sanovat onnellisuudesta Tampereen yliopiston emeritusprofessori Markku Ojanen ja psykologi, yliopettaja Jaakko Kauppila Poliisiammattikorkeakoulusta?
Entä mikä tekee onnelliseksi 6-vuotiaan Sampo Nousiaisen ja 30-vuotiaan Jenna Karijoen? Mikä on Pirjo Malmivaaran, 60, ja Onni Anderssonin, 94, onnen salaisuus?
Laaja juttu onnellisuudesta julkaistiin Kemia-lehden numerossa 4/2018 sen jälkeen, kun Suomi oli nimetty ensimmäisen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Lue koko juttu täältä.
P.S. Ylioppilaskokelaat saivat maaliskuussa 2024 äidinkielen kirjoitustaidon kokeessa pohdittavakseen ison aiheen, onnellisuuden. Juttumme onnellisen elämän reseptistä oli mukana kokeen aineistoissa.
(Pääkuva Turun yliopisto) ”Aidosti onnellinen ihminen nauttii pysyvästä tyytyväisestä olosta”, kertoo Turun yliopiston tutkija Markus Rantala.
