Vuosi 2025 on jo toinen peräkkäinen vuosi, jona otsonikato on ollut vähäisempää kuin erityisen pitkäkestoisen otsonikadon vuosina 2020–2023.

Tämä antaa tutkijoiden mukaan uskoa siihen, että ilmakehän otsonikerros on vahvistumassa.

Rohkaisevaa toipumista

Eteläisen pallonpuoliskon otsoniaukko muodostuu vuosittain keväällä. Sen voimakkuus ja laajuus määräytyvät ilmakehän olosuhteiden perusteella.

Tärkeimpiä tekijöitä ovat stratosfäärin lämpötila ja tuuliolosuhteet sekä ihmisperäiset otsonia tuhoavat yhdisteet.

”Tämänvuotisen otsoniaukkokauden aikainen päättyminen ja suhteellisen pieni koko ovat rohkaiseva merkki siitä, että otsonikerros on hiljalleen toipumassa”, sanoo tutkija Kaisa Lakkala Ilmatieteen laitoksesta.

Ratkaiseva muutos parempaan oli hänen mukaansa otsonia tuhoavien yhdisteiden kieltäminen.

Elintärkeä Montrealin sopimus

Niin sanottu Montrealin pöytäkirja allekirjoitettiin syksyllä 1987, ja se astui voimaan vuoden 1989 alussa.

Pöytäkirjan säätelemien noin sadan kemikaalin joukkoon kuuluvat muun muassa kloorifluorihiilivedyt eli freonit, joita käytettiin jäähdytyslaitteissa.

Otsonikerroksen tilaa ja Montrealin sopimuksen onnistumista seurataan tarkasti ympäri maapalloa. Ilmatieteen laitos tekee otsonimittauksia Helsingissä, Jokioisissa ja Sodankylässä.

Pohjoisella pallonpuoliskolla otsonikerroksen on ennakoitu palaavan vuoden 1980 tasolle noin vuonna 2050.