Yleisesti käytetty antibiootti tuplaa testosteronin ja estrogeeninn säätelijäproteiinin määrän veressä, paljastaa tuore tutkimus. Uusi tieto hormonihäiriköistä voi auttaa kehittämään turvallisempia lääkkeitä. Kuva: Mikko Törmänen/Oulun yliopisto.

Oululaistutkijoiden uusi löytö: näin kemikaalit häiritsevät sukupuolihormonien toimintaa

Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet ihmisestä uuden mekanismin, joka voi selittää, miksi tietyt lääkkeet ja ympäristön kemikaalit vaikuttavat sukupuolihormonien tasapainoon.

Basic & Clinical Pharmacology and Toxicology -lehden julkaisema löydös lisää ymmärrystä kehon toimintaan vaikuttavista hormonihäiriköistä.

Tutkimus paljasti, että keskeisessä roolissa on elimistön kemiallista kuormitusta tarkkaileva PXR-reseptori.

Se tunnetaan maksan lääkeaineiden käsittelyn säätelijänä, mutta oululaiset saivat selville, että PXR vaikuttaa myös sukupuolihormoneja kuljettavan SHBG-proteiinin tuotantoon.

SHBG säätelee esimerkiksi testosteronin ja estrogeenin määrää veressä ja määrää, kuinka paljon hormoneita on kehon käytettävissä.

Antibiootti tuplasi proteiinimäärän

Tutkimuksessa terveet vapaaehtoiset saivat viikon ajan rifampisiini-antibioottia, joka on yksi PXR:ää voimakkaimmin aktivoivista lääkkeistä.

Vaikutus oli selvä: veren SHBG-tasot kaksinkertaistuivat lähes kaikilla osallistujilla.

Miehillä havaittiin samalla myös nousua kokonaistestosteronissa.

Maksasoluilla tehdyissä kokeissa nähtiin, että rifampisiini voimisti SHBG:n tuotantoa, mutta vaikutus katosi, kun PXR:n toimintaa estettiin.

Arjen kemikaalit vaikuttavat epäsuorasti

Tutkijoiden mukaan löydös kertoo, että monet arjessa esiintyvät kemikaalit voivat vaikuttaa sukupuolihormoneihin epäsuorasti lisäämällä SHBG:n tuotantoa PXR-aktivaation välityksellä.

”Olemme tienneet, että jotkin kemialliset aineet voivat häiritä sukupuolihormonien tasapainoa. Nyt löysimme mekanismin, uuden PXR-SHBG-testosteroni-vaikutusketjun, joka selittää tällaisia vaikutuksia ihmisessä”, tiivistää professori Janne Hukkanen.

PXR aktivoituu monenlaisista kemikaaleista. Sitä voivat aktivoida esimerkiksi jotkin lääkkeet, ravinnon yhdisteet ja useat ympäristön kemikaalit, kuten torjunta-aineet, palonestoaineet ja muovin lisäaineet. Löydöksellä voi siis olla laaja merkitys.

”Kun ymmärrämme tämän mekanismin, osaamme paremmin ennustaa, miten lääkkeet ja ympäristöaltistus vaikuttavat hormonitoimintaan. Samalla voidaan kehittää turvallisempia aineita ja vähentää haittoja etukäteen”, Hukkanen sanoo.

Päivi Ikonen


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia