Aurinkopaneelit pitää pohjoisessa suunnata kaakkoon ja etelään. Hyvä suunta on myös itä. Paras kallistuskulma on 28 astetta.
Tämän osoittavat Oulun yliopiston kattolaboratoriossa tehdyn tutkimuksen tulokset.
”Mittausdatamme pohjalta voidaan todeta, että kun koko vuoden tuottoa halutaan maksimoida, aurinkopaneelit kannattaa asentaa katolle kaakkoon tai etelään”, kertoo tutkija Vinay Shakar tiedotteessa.
”Toiseksi paras on idän suunta Auringon radan ansiosta, ja kolmanneksi paras on lounaan suunta.”
28 asteen kulma puolestaan vähentää varjostusta ja optimoi vuosittaista tuottoa kolmisen prosenttia verrattuna perinteiseen 45 asteen kulmaan.
Mittaukset aurinkoenergian tuotannosta otettiin 15 minuutin välein. Dataa kerättiin yli kahden vuoden ajan
Ainutlaatuinen karuselli
Linnanmaan kampuksen katoilla ja seinillä on yhteensä lähes 900 aurinkopaneelia, joista 40 kuuluu kattolaboratorioon.
Kattolaboratorion monokiteisistä piipaneeleista 12 on katolla 23–46 asteen kallistuskulmassa ja 12 seinällä pystysuorassa eli 90 asteen kulmassa. Kaikki on suunnattu etelään.
Laboratorion karusellijärjestelmässä on 16 paneelia: kahdeksan 40 asteen kallistuksessa ja kahdeksan pystysuorassa. Sekä kallistetut että pystysuorat paneelit on suunnattu kaikkiin kahdeksaan pää- ja väli-ilmansuuntaan.
Vastaavaa paneelien karusellia ei ole tutkimuskäytössä missään muualla.
Keväthangissa heijastuspotentiaalia
Keväthangen kimmeltäessä monia kiinnostaa lumesta heijastuvan auringonvalon vaikutus aurinkopaneeleihin.
”Heijastumisessa todellakin on energiapotentiaalia, jota kannattaa tutkia enemmän”, Shekar sanoo.
”Maalis-huhtikuussa lumisen kevään aikana pystysuorat, etelään suunnatut seinäpaneelit pystyivät tuottamaan yhtä paljon energiaa kuin 28°:n kulmaan kallistetut paneelit kesä-heinäkuussa, vaikka päivänvaloajat ovat lyhyemmät.”
Uutta tietoa pohjoisesta
Aurinkoenergian tuotantoa pohjoisilla leveysasteilla on mitattu suhteellisen vähän verrattuna lauhkeisiin alueisiin.
Viime vuosina tutkimus on kuitenkin lisääntynyt. Siinä on keskitytty muun muassa lumesta johtuviin energiahäviöihin, suorituskykyyn kylmässä ilmastossa ja taloudelliseen kannattavuuteen.
Oulun yliopiston mittausdata on julkaistu, ja uusimmat tulokset ovat parhaillaan tieteellisessä vertaisarvioinnissa.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
