Kemia-lehti kerää lukijoiden sotamuistoja sekä perimätietoa ja kertomuksia viime sodista (1939–1945). Alla oleva kirjoitus on osa keräyksen satoa.
Isäni Antti Soininen (Leo Antonio Andre Soininen) syntyi Uruguayn Montevideossa vuonna 1911 ja kuoli Helsingissä vuonna 1964.
Talvisodan aikana hän palveli Päämajan sensuuritoimistossa pääkemistinä. Laboratorion vahvuus oli yhteensä kolme kemistiä.
Yksi laboratorion tärkeimmistä tehtävistä oli löytää hyvä sensuurimuste, jolla sensorit pystyivät peittämään sensuroitavia kohtia kirjeissä.
Sensuuritoimisto toimi aluksi Päämajan yhteydessä Mikkelissä, mutta pommitusten takia se siirrettiin Mäntyharjuun.
Antti Soininen oli talvisodan aikana myös hoidossa Mikkelin sotasairaalassa. Hänen poispääsynsä jälkeisenä päivänä sairaalaan osui pommi.
Hän oli sodissa vapaaehtoisena, sillä hänet oli vapautettu 1930-luvulla sairastetun osteomyeliitin (luumätä) takia.
Lopuksi sensuuritoimisto siirtyi Helsinkiin Kasarmikatu 22:een talvisodan päättyessä.
Sensuuritoimiston päällikkö kapteeni Patoharju oli tyytyväinen Soinisen toimintaan laboratorion johtajana. Hän sai työstään VR 4 -kunniamerkin.
Päämajan sensuuritoimiston arkistoja on säilynyt hyvin niukasti, laboratorion arkistoja ei lainkaan.
Kaivovesien tutkimusta Kannaksella
Jatkosodan aikana Antti Soininen toimi Sotilashallinto-osaston lääkintätoimiston kemistinä eli sotilasvirkamiehenä (kapteenin arvoinen).
Soininen sai tehtäväkseen tutkia takaisinvallattujen alueiden hygienia-asioita, kuten kaivojen veden laatua. Venäläisten pelättiin myrkyttäneen kaivot.
Tehtävää varten rakennettiin kaksi laboratoriolinja-autoa, joilla kierrettiin Kannasta. Talven tullen laboratorio siirtyi Viipuriin.
Huhtikuun 1942 loppuun mennessä oli tutkittu yli 5 000 vesinäytettä.
Tätä toimintaa esittelee Sota-arkistossa säilytettävä Kertomus takaisin vallatun alueen kemian laboratorion toiminnasta 15.07.41—30.4.1942 välisenä aikana.
Kertomuksen on laatinut Antti Soininen, ja mukana olivat myös kemistit Antti Auterinen ja Charley Gustafsson. Tutkimusmenetelmiä työstivät professori N. J. Toivonen, maisteri U. Puranen ja Antti Soininen.
Laboratoriot varustettiin Helsingin yliopiston kemian laitoksessa. Laborantteina olivat Margareta Jaatinen, Helvi Savolainen ja Mari Savolainen.
Kun Sotilashallinto-osaston lääkintätoimisto lopetettiin, Antti Soininen siirtyi Lääkintöhallituksen kemian laboratorion johtajaksi Viipuriin.
Sittemmin jatkosodan aikana kemistit Antti Soininen, Toivo Savolainen ja Klaus Linkola kuivatislasivat ja krakkasivat turvetisleitä Enso-Gutzeitin koetehtaassa Kotkassa. Turpeesta syntyi naftaa, bensiiniä ja hiilivetyjä.
Sodan jälkeen Antti Soininen työskenteli Suomen Kumitehtaan laboratoriojohtajana tutkimusalanaan polymeerikemia. Siitä hän teki myös filosofian lisensiaatin työnsä Helsingin yliopistossa.
Kari Soininen
Kirjoittaja on kouvolalainen kemisti, sisätautien erikoislääkäri ja lääkintöneuvos.
