Pellot kasvuun kestävämmin – suomalainen uutuuslannoite syntyi sinkkisulaton sivuvirrasta

Kierrätyslannoitteiden kehittäjä Tracegrow on lanseerannut uuden tuotteensa, jonka pohjana se hyödyntää sinkkiyhtiö Boliden Kokkolan sivuvirtaa.

M-Trace-niminen nestemäinen mangaanisulfaattilannoite tuotetaan jo kertaalleen louhituista raaka-aineista eli mangaanisakasta, jota muodostuu Bolidenin elektrolyysiprosessissa.

Lannoite valmistetaan Tracegrow’n Kärsämäen tehtaan uudella prosessilinjalla, joka lisää laitoksen vuosikapasiteettia viiden miljoonan litran verran.

Vahva, käyttövalmis sulfaattiliuos on täysin vesiliukoinen eikä tuki suodattimia eikä ruiskuja. Se eliminoi myös ympäristön pölyvaaran.

Uutuuslannoite sopii lehtilannoitukseen, siementen ravinnepeittaukseen, rakeisten lannoitteiden päällystämiseen sekä lannoiteseoksiin.

Tracegrow’n toimitusjohtaja Kimmo Hyvärinen pitää uutuutta merkittävänä virstanpylväänä.

”M-Trace on osoitus sitoutumisestamme ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen kiertotalouden avulla”, Hyvärinen sanoo.

Teknologia sopii muidenkin sivuvirtojen käsittelyyn

Sinkkitehtaan jäte ei ole jäämässä yhtiön ainoaksi teolliseksi raaka-ainelähteeksi. Tracegrow’n rakentama skaalautuva tuotantoteknologia sopii myös muiden teollisuuden tähteiden prosessointiin.

”Retracer-teknologiamme on avannut uusia mahdollisuuksia arvokkaiden raaka-aineiden kierrätyksessä sivuvirroista”, kertoo Tracegrow’n operatiivinen johtaja Mikko Joensuu.

Boliden Kokkolan kanssa yhtiö on solminut aluksi viisivuotisen mangaanisakan toimitussopimuksen.

Sopimuksen anti on molemminpuolinen, sillä Tracegrow’n ansiosta Boliden pääsee eroon tuotantojätteestään, jonka se on aiemmin joutunut läjittämään hyödyttömänä.

Alkuun alkaliparistoista

Tracegrow’n ensimmäisenä raaka-aineena olivat vanhat, murskatut alkaliparistot, joiden sisältämät hivenaineet yhtiö jalostaa mangaani- ja sinkkipitoisiksi lannoiteliuoksiksi.

Liuos puhdistetaan nikkelin ja kadmiumin kaltaisista haitallisista metalleista erotustekniikalla, jonka yritys on itse kehittänyt ja patentoinut. Lopputulos on nestemäinen hivenravinnelannoite, joka sopii myös luomuviljelyyn.

Vuonna 2012 startannut yhtiö tunnettiin ensin raaka-aineeseen viittaavalla nimellä Rec Alkaline, mutta nimi vaihtui Tracegrow’ksi vuonna 2017.

Yrityksen tuotantolaitos Kärsämäellä käynnistyi vuonna 2018.

Oulun yliopiston tutkimustyöstä lisävauhtia saanut Tracegrow on palkittu osaamisestaan useaan otteeseen, viimeksi vuoden 2022 lupaavimman kasvuyrityksen tittelillä.

Päivi Ikonen

(Kuva Pixabay) Kiertolannoitteet tarjoavat perustan kestävämmälle maataloudelle ja elintarviketuotannolle.

Aiheesta aiemmin:

Tracegrow hyödyntää Bolidenin sivuvirran – mangaanisakka jalostuu lannoitteeksi

Lue myös:

Kierrätyslannoitteen valmistaja Tracegrow palkittiin – lupaavin kasvuyritys

Oulun yliopiston Vuoden alumni Kaisa Hietala puhuu kestävyydestä

Suomalaisen lannoitekeksinnön kehitykseen EU-rahoitus

Käytetyistä paristoista syntyy lannoitetta


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

 

P.S. Jos et saa uutiskirjettämme tilaustasi seuraavana torstaina, käy tarkistamassa, onko viesti joutunut roskaposteihin tai johonkin muuhun meiliboksisi alalaatikkoon. Voit sieltä ohjata uutiskirjeet tulemaan jatkossa perille asti.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia