Kuinka yhdistää toisiinsa aurinkovoima ja maanviljely? Sitä selvittävät uudessa tutkimushankkeessaan Helsingin yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja uusiutuvan energian yhtiö Energiequelle.
Projekti on Suomen ensimmäinen agrivoltaics-tutkimus. Englanninkielinen termi on yhdistelmä sanoista agriculture (maatalous) ja photovoltaics (aurinkovoima).
Agrivoltaics-mallissa viedään aurinkopaneeleita aktiivisessa viljelykäytössä oleville pelloille niin, että maataloutta harjoitetaan energiantuotannon rinnalla.
Käynnistyvässä hankkeessa kartoitetaan aurinkoenergian ja viljelyn liiton mahdollisuuksia ja edellytyksiä Suomessa ja pyritään luomaan optimaalinen toimintamalli pohjoisiin oloihin.
Tarkoituksena on muun muassa löytää eri viljelykasvien osalta ihanteellinen aurinkopaneelityyppi sekä paneelin kallistuskulma, korkeus ja etäisyys.
Hankkeen yhteydessä tutkitaan myös paneelien kestävämpiä telineitä sekä niin kutsuttua smart farming -mahdollisuutta, kuten viljelysten kastelujärjestelmien automatisointia.
Tasavertainen rinnakkaiselo tehostaa maankäyttöä
Kun aurinkopaneelit sijoittuvat viljelymaille tai esimerkiksi marjatiloille, voimaloiden takia ei tarvitse hakata metsää tai poistaa käytöstä peltopinta-alaa.
Toimintamalli toisi ratkaisuja niin uusiutuvan energian tuotantoon ja tehokkaaseen maankäyttöön kuin kotimaiseen maanviljelyyn ja ruoantuotantoon.
”Suomen olosuhteisiin optimoitu toimintamalli, jossa viljelyn tai muun maatalouden ohella tuotetaan aurinkovoimaa, edistäisi koko Suomen kestävän kehityksen ja ilmastotoimien tavoitteiden toteutumista”, sanoo apulaisprofessori Antti Lajunen Helsingin yliopistosta.
Paneelien sijoitus viljelykasvien yhteyteen edistäisi hänen mukaansa kestävää maankäyttöä, kun maa-alue joka tapauksessa on jo entuudestaan pois luonnontilasta.
”Laajemmassa mittakaavassa tällä siis voisi olla lieventäviä vaikutuksia esimerkiksi luonto- ja metsäkatoon.”
Tavoitteena maatalouden omat aurinkosähköjärjestelmät
Aurinkopaneelien avulla pelloille voitaisiin myös luoda erilaisia mikroilmastoja. Paneelit sopisivat hyvin vaikkapa marja- tai salaattiviljelmille, jotka eivät kaipaa suurta määrää suoraa auringonvaloa.
”Tämä voisi esimerkiksi edistää tiettyjen viljelykasvien kasvua Suomessa sekä parempia satoja ja siten vähentää elintarvikkeiden tuontiriippuvuutta”, kuvailee opiskelija Mika Suontlahti Turun ammattikorkeakoulusta.
Suontlahti tekee opinnäytetyötään Energiequellelle osana tutkimushanketta.
Pilottipaneelit istutuksineen voivat nousta vaikkapa Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilalle, mutta niiden lopullinen sijoituspaikka ja aikataulu ovat vielä avoinna.
Päämäärä on kuitenkin selvillä.
”Tavoitteenamme on luoda suunnitelma maatalouden aurinkosähköjärjestelmien menestyksekkäälle käyttöönotolle laajemmin Suomessa, ottaen huomioon pohjoismaiset ilmasto-olosuhteet ja mahdolliset hyödyt viljelijöille, yhteisöille ja ympäristölle”, paaluttaa tutkimusvastaava Samuli Ranta Turun ammattikorkeakoulusta.
(Kuva Energiequelle) Kun sään ääri-ilmiöt ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät, aurinkopaneelit voisivat energiantuotannon ohessa myös tarjota suojaa viljelykasveille.