Pohjoiset metsät eivät olekaan pelkästään hiilinieluja, vaan ne ovat myös kasvihuonekaasu dityppioksidin lähteitä.
Asia selvisi Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Helsinkiläistutkijat ja vieraileva tutkija, tohtori Katerina Machahova havaitsivat, että sekä metsämaa että kuuset ja koivut päästävät ilmaan dityppioksidia.
Ryhmä oli jo aiemmin selvittänyt, että dityppioksidia puskevat ilmakehään boreaalisen eli pohjoisen havumetsävyöhykkeen mäntyjen rungot ja latvusto.
Puiden runkojen dityppioksidipäästöillä on kuitenkin selvä vuodenaikaisvaihtelu, joka seuraa niiden fysiologista aktiivisuutta.
Kasvukauden aikana puut päästävät dityppioksidia rungoiltaan, mutta talven lepokaudella ne jopa kuluttavat dityppioksidia. Vuositasolla laskettuna ne kuitenkin pysyvät kasvihuonekaasun lähteinä.
Keski-Euroopasta vielä suuremmat päästöt?
Yleisen käsityksen mukaan kasvihuonekaasujen tärkeimmät päästölähteet ovat lannoitetut ja typpirikkaat maatalousmaat.
Puiden uumoiltiin voivan kuljettaa mikrobien maaperässä tuottamaa dityppioksidia ilmakehään jo vuonna 1998, mutta asiaa ei juuri ole tutkittu.
Tutkijat arvelevat, että Keski-Euroopassa, jossa ilmakehän typpilaskeuma on lannoittanut metsiä, puiden rooli koko metsän dityppioksidipäästöjen lähteenä voi olla vielä huomattavasti suurempi.
Tutkimuksen julkaisi Nature-lehti.
