Bakteeriyhteisöjen toipumista antibioottikäsittelystä avittaa lisäys alkuperäisiä bakteereja, osoittaa tuore tutkimus. Tämä tukee nykykäytäntöä, jossa potilaille suositellaan antibioottihoidon jälkeen probioottikuuria.
Suomalais-saksalainen tutkijaryhmä selvitti laboratoriossa, kuinka useita lajeja sisältävät bakteeriyhteisöt reagoivat häiriöihin.
Ihmisessä häiriö voi olla esimerkiksi antibioottilääkitys, joka hetkellisesti tuhoaa osan suolistobakteereista ja aiheuttaa antibioottiripulin.
Myös maapallon lämpeneminen ja pitkien kuivuusjaksojen kaltaiset ääriolosuhteet voivat sotkea monien eliöyhteisöjen toimintaa.
Monilajiset bakteeriyhteisöt hyviä toipujia
Tutkijat lisäsivät antibiootteja yhteisöihin, jotka koostuivat 34 bakteerilajista. Yhteisöt muuttuivat käsittelyn jälkeen sen mukaan, kuinka paljon ne olivat saaneet antibiootteja.
”Bakteeriyhteisö palautui kuitenkin lähes alkuperäiseksi kaikissa paitsi eniten antibiootteja sisältäneessä kokeessa”, kertoo tutkija Johannes Cairns Helsingin yliopistosta.
Yhteisön paranemista nopeutti siihen lisätty pienikin määrä alkuperäistä yhteisöä, joka ei ollut joutunut antibioottikäsittelyyn.
”Toisin sanoen lajivirta on olennainen tekijä kyvyssä palautua häiriöistä.”
Toiveissa entistä tehokkaammat bakteerihoidot
Cairnsin mukaan tulos antaa kokeellista tukea nykyiselle käytännölle, jonka mukaan potilaille suositellaan antibioottilääkityksen jälkeen probioottikuuria.
Probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka tasapainottavat ruoansulatuskanavan mikrobistoa. Probioottivalmisteet sisältävät esimerkiksi maitohappobakteereja.
Kannattaisi myös kehittää nykyisiä probiootteja tehokkaampia, bakteereja sisältäviä hoitoja, tutkijat sanovat.
Tutkimuksesta voidaan ammentaa muutakin tietoa.
”Tulokset myös viittaavat siihen, että lajien säilöminen ja niiden uudelleenasuttaminen tai esimerkiksi sirpaloituneiden elinympäristöjen jälleenyhdistäminen voivat olla keskeisiä tekijöitä luonnonsuojelutyössä.”
Tutkimuksen julkaisi Nature-lehti.
