Tutkijat analysoivat ulosteperäisten mikrobien ja taudinaiheuttajien esiintymistä jätevedenpuhdistamoiden alapuolisissa vesistöissä sekä eläintilojen ja taajamien valumavesissä.

”Vaikka tutkitut uimarannat sijaitsevat jätevedenpuhdistamojen purkualueilla, niiden vedenlaatu on todettu seurantatutkimuksissa erinomaiseksi”, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja THL:n johtava asiantuntija Tarja Pitkänen.

”Tässäkin tutkimuksessa uimarantavesien laatu täytti asetetut laatuvaatimukset.”

Riskiä nostavat poikkeukselliset tilanteet

Alapuolisen vesistön virkistyskäyttäjien sairastumisriskiä voivat kuitenkin lisätä poikkeustilanteet jätevedenpuhdistamoissa, kertoo Helsingin yliopiston väitöstutkija Annastiina Rytkönen.

Rytkönen on Frontiers in Microbiology -lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja.

Tutkimukseen osallistui myös Hämeen ammattikorkeakoulu.

Ulosteperäisiä mikrobeja esiintyy pintavesissä käytännössä aina, eniten jätevedenpuhdistamojen purkupaikkojen läheisyydessä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että mikrobeja on enemmän sateisella säällä.

Taudinaiheuttajien määrä on kuitenkin usein liian alhainen havaittavaksi, joten tutkijat mallinsivat niiden kulkeutumista ja laimenemista ihmisen ulostebakteerit havaitsevan geenimarkkerin avulla.

Normaalisti ei huolta

Riskinarvioinnissa tutkijat tarkastelivat noroviruksen ja kampylobakteerin aiheuttamia vatsatautitapauksia kuvitteellisten saastumistilanteiden aikana.

Normaalitilanteessa, jossa sairastumisriskin arviointiin käytettiin uimarannoilta mitattuja mikrobimääriä, sairastumisriski jäi alhaiseksi.

Noroviruksen aiheuttamia tautitapauksia arvioitiin olevan yksi ja kampylobakteerin aiheuttamia 0,2 tapausta 50:tä uimaria kohden.

Suurimmaksi – eli 12–15 tapausta 50:tä uimaria kohti – nororiski arvioitiin silloin, kun uimaranta sijaitsee lähellä puhdistamon purkupaikkaa ja puhdistamossa tapahtuu mikrobipäästöjä lisäävä poikkeustilanne.

Poikkeustilanne voi olla esimerkiksi puhdistuskäsittelyn vika tai ohijuoksutus.

Kampylobakteerista johtuvien tautitapausten määrä oli kaikissa skenaarioissa norovirukseen verrattuna matala.

Kuvitteellisissa saastumistilanteissa mikrobimäärää vähensi ja sairastumisriskiä pienensi jäteveden jälkikäsittely, kuten kosteikko tai ultraviolettivalo.