Bakteerit menestyvät paremmin käsittelemättömillä kuin käsitellyillä puupinnoilla, kertoo Helsingin yliopiston tutkimus. Asialla on merkitystä kodin ja julkisten tilojen hygienian kannalta.
Helsinkiläistutkijat selvittivät bakteerien tarttumista, selviytymistä ja siirtymistä käsittelemättömillä ja käsitellyillä puupinnoilla sekä laboratorio- että kenttäolosuhteissa.
Laboratoriokokeissa tarkasteltiin sekä ihon normaalimikrobistoon kuuluvaa harmitonta Staphylococcus epidermidis -bakteeria että mahdollista taudinaiheuttajaa Pseudomonas aeruginosaa.
Tutkimus osoitti, että käsittelemättömällä puupinnalla esiintyy enemmän erilaisia bakteereja ja ne säilyvät elinvoimaisempina kuin käsitellyllä puulla.
”Kun puupinta oli käsitelty, bakteerien määrä oli pienempi ja erilaisia lajeja esiintyi vähemmän”, kertoo väitöskirjatutkija Elina Kettunen.
”Pintakäsittely siis muuttaa pinnoilla elävää mikrobistoa ja voi sitä kautta vaikuttaa hygieniaan ja terveysriskeihin. Käsittelemätön puu saattaa toisaalta tukea hyödyllisten mikrobien säilymistä.”
Keskiössä puun luontaiset ominaisuudet
Julkisissa tiloissa tehdyt käytännön kokeet osoittivat, että laboratoriossa havaittu ilmiö näkyy todellisissa mikrobiyhteisöissä hieman eri tavoin.
Esimerkiksi S. epidermidis säilyi paremmin käsittelemättömällä puulla laboratorio-oloissa. Kenttäkokeissa käsittelemättömillä pinnoilla tavattiin enemmän erilaisia ja elinkykyisempiä bakteereja.
”Tämä viittaa siihen, että puumateriaalin luontaiset ominaisuudet vaikuttavat mikrobiyhteisöihin. Ympäristötekijät ja mikrobien välinen kilpailu kuitenkin muokkaavat vaikutusten voimakkuutta”, Kettunen sanoo.
Tutkimus on julkaistu Journal of Hazardous Materials Advances -lehdessä.
Kohti probioottisia materiaaleja ja pintakäsittelyjä
Tutkijat tarkastelivat rajattua joukkoa materiaaleja ja kahta bakteerilajia laboratorio-oloissa, joten pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan vielä lisää tutkimusta.
Tulokset tarjoavat kuitenkin käytännön näyttöä siitä, että materiaalivalinnat voivat vaikuttaa siihen, millainen mikrobisto pinnoille muodostuu.
”Sisäympäristöjen terveellisyys, materiaalien kestävyys ja mikrobien hallinta ovat keskeisiä kysymyksiä rakentamisessa”, sanoo puumateriaalitieteen apulaisprofessori Tuula Jyske.
Tutkimuksen tuloksia voidaan Jyskeen mukaan hyödyntää esimerkiksi kalusteissa ja seinäpinnoissa.
”Jatkossa voidaan kehittää entistä hygieenisempiä tai jopa niin sanotusti probioottisia puumateriaaleja ja pintakäsittelyjä.”
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
