Uusi tutkimushanke keskittyy härkäpavun ja kauran jalostamiseen ja muokkaukseen. Kuva: Adobe Stock.

Räätälöityjä raaka-aineita ruokateollisuudelle – kasvilajikkeiden ominaisuuksia kehitetään uusin teknologioin

Luonnonvarakeskus ja yritykset käynnistävät tutkimuksen, jossa tunnistetaan kasvien lajikekohtaisia ominaisuuksia ja selvitetään niiden soveltuvuutta ruokatuotteiden raaka-aineena.

Tavoitteena on kehittää kasvilajikkeiden ominaisuuksia uusilla genomisilla jalostusteknologioilla.

Uusiin prosesseihin ja tuoteideoihin tähtäävä Functionality and quality-enhanced faba beans and oats for the food industry (FABulOATS) -hanke on osa Valion Food 2.0 Veturi -kokonaisuutta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Valion yhteistyökumppaneita ja tutkimuksen rahoittajia ovat Boreal Kasvinjalostus, Fazer, Viking Malt, Ravintoraisio, Vaasan ja MTK.

Yksi lajike ei taivu kaikkeen

”Tässä hankkeessa toteutuu hienosti eri toimijoiden yhteistyö, jossa vaativalle vientimarkkinalle tähdätään voimat ja osaaminen yhdistämällä”, kuvailee johtaja Anu Kaukovirta Lukesta.

Kasviraaka-aineita käytetään nykyään paljon monipuolisemmin kuin aiemmin, joten niiden laadulle on uusia vaatimuksia.

”Yksi ja sama lajike ei taivu erilaisiin kasvipohjaisiin tuotteisiin, ja on eri asia tehdä esimerkiksi kasvipohjaisia jogurtteja, kaurapuuroa tai vaikka nyhtökauraa”, sanoo hankekoordinaattori Sirja Viitala Lukesta.

Elintarviketeollisuuden tarpeisiin räätälöidyt lajikkeet voivat tuoda suomalaisille yrityksille merkittävää kilpailuetua ja lisätä niiden liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia.

Uudet menetelmät ovat nopeita ja tarkkoja

Tutkimuksessa keskitytään kauran lisäksi härkäpapuun.

Laadun ja elintarviketuotekohtaisen soveltuvuuden lisäksi jalostuksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi kasviraaka-aineen makuun.

Jalostusta varten kehitetään uusia teknologioita, kuten genomitietoa hyödyntävää genomivalintaa ja geenieditointia.

Uudet genomipohjaiset jalostusmenetelmät lyhentävät jalostukseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia ja mahdollistavat tiettyyn käyttötarkoitukseen räätälöityjen lajikkeiden nopeamman kehittämisen.

”Näiden menetelmien etu on nopeus ja tarkkuus verrattuna tavanomaiseen valintajalostukseen, jossa aikaikkuna voi olla jopa 10–15 vuotta”, Viitala kertoo.


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia