Kuka keksi rahan?
Mitä todennäköisimmin rahan keksijä oli tyranni Gyges, Lyydian kuningas. Lyydia oli nykyisen Turkin alueella sijainnut valtakunta, jota Gyges hallitsi noin vuodet 680–650 ennen ajanlaskumme alkua.
Gygesiä pitää rahan isänä vanha kreikkalainen perimätieto. Moderni arkeologinen tutkimus on päätynyt samaan tulokseen.
Kun arkeologit tutkivat Efesoksen Artemiin temppelin – muinaisen lyydialaispyhäkön – raunioita, niiden kätköistä löytyi aarre: ikivanhoja soikeita metallirahoja.
Kun kullan ja hopean seoksesta lyödyt kolikot ajoitettiin, ne osoittautuivat olevan peräisin noin vuodelta 600 eaa. Rahalla on siis ikää noin 2 600 vuotta.
Rahaa riitti, ja velkaa myös
Rahan käyttö paisui valtaviin mittasuhteisiin Rooman valtakunnan aikana.
Huippunsa kolikoiden määrä saavutti valtakunnan elinkaaren loppupuolella eli 200–300-luvuilla. Yhtä suuriin määriin päästiin Länsi-Euroopassa vasta 1800-luvulla.
Roomalaisia kultasoliduksia. Vahva raha pysyi käytössä yli 800 vuotta.
Roomalaisen rahanlyönnin huikeita volyymejä kuvaa hyvin keisarillinen budjetti, joka 100-luvun puolimaissa oli noin 225 miljoonaa hopeadenaaria.
Jos Roomassa riitti rahaa, myös jotkin roomalaiset velat olivat legendaarisia. Julius Caesarin (100–44 eaa.) velkataakaksi kirjattiin aikoinaan noin 25 miljoonaa denaaria.
Juttu rahan synnystä ja alkuhistoriasta ilmestyi numerossa 7/2014. Lue koko juttu täältä.
(Pääkuva) Raha keksittiin Lyydiassa. Maan viimeinen kuningas Kroisos (hallitsi vuosina 560–546 eaa) oli rikas kuin kroisos. Claude Vignonin maalaus on 1600-luvulta.
