Reijo Aksela tunnetaan yhtenä Kemiran tuotteliaimmista keksijöistä. Seniorikemistin luovasta ajattelusta kertovat pöytälaatikosta löytyvät räppisanoitukset ja käyntikortti, johon ratsastusta harrastava tutkija on kirjannut tittelikseen kengittäjä.
Juha Granath
Eletään toisen koronavuoden kevättä Keski-Pohjanmaan Perhossa.
Kemiran Reijo Aksela pitää palaveria yhtiön Kiinan tutkimus- ja asiakaspalvelulaboratorion työntekijöiden kanssa. Etäyhteys Akselan perheen sukutilalta Shanghaihin toimii moitteettomasti.
Päivän aihe kuitenkin poikkeaa tavanomaisista keksintöihin ja patentointiin liittyvistä kysymyksistä. Aksela on pyynnöstä koonnut tapaamiseen läpileikkauksen koko urastaan: Minä ja Kemira vuodesta 1985.
Kiinassa kokoukseen on saapunut suurin osa Kemiran Shanghain tutkimuskeskuksen 24 tutkijasta.
Tunnelma on hieman haikea, sillä yhtiön tutkija ja patenttiasiantuntija Aksela on siirtymässä 36 palvelusvuoden jälkeen eläkkeelle.
”Minulla on ollut etuoikeus saada työskennellä innovatiivisten ja yhteistyökykyisten ihmisten kanssa”, hän aloittaa.
Vahva verkosto Shanghaista Atlantaan
”Yhteistyö kiinalaisten kanssa on ollut mukavaa. Uskon, että olen päässyt jonkinlaiseksi luottohenkilöksi patenttiasioissa”, Aksela kertoo myöhemmin suomalaistoimittajalle.
”Aasialaisessa kulttuurissa on tärkeää, että on henkilö, jonka kanssa asiat hoidetaan luotettavasti. Hieman harmaata ohimolla on myös eduksi”, dosentti naurahtaa.
Haastattelun edetessä käyvät ilmi Reijo Akselan hallitsevat ominaisuudet, ystävällisyys ja vaatimattomuus.
Miestä on vaikea saada puhumaan omista ansioistaan. Sitkeästi hän pyrkii vierittämään kaiken kunnian työtovereilleen ja Kemiralle.
Shanghain-kollegoilleen Aksela käy läpi työuraansa ja suurimpia tutkimuskokonaisuuksiaan. Satayksivuotiaan Kemiran historia on monille kiinalaisille uutta.
Hillittyä kohahdusta herättävät Akselan meriitit powerpointille kirjattuna: patenttihakemuksia ja tieteellisiä tutkimuksia on kertynyt lähes 90, ohjattuja graduja ja väitöskirjoja kolmattakymmentä.
Suurin osa miehen patentin arvoisista oivalluksista liittyy vihreään kemiaan ja kiertotalouteen.
Edellinen tähtää ympäristöä säästäviin kemiallisiin yhdisteisiin ja prosesseihin, jälkimmäisen tavoitteena on minimoida hukkaa ja pitää luonnonvarat käytössä kestävästi, tehokkaasti ja mahdollisimman pitkään.
”Kiinalaisille keksintöihin ja patentointiin liittyvät perusasiat eivät aina ole aivan selviä”, Aksela mainitsee.
”He ovat usein kääntyneet puoleeni projektejaan ja keksintöjään koskevissa kysymyksissä. Pitkä tutkijantaustani lienee tähän syynä.”
Kuulijoiden aito arvostus kohottaa tunnelmaa esityksen edetessä.
Akselan sydäntä lämmittävät we are proud of you –kommentit sekä pyyntö saada nauhoittaa koko luento tuleville työntekijöille.
”Kysyivät, voidaanko olla yhteyksissä eläkkeelle lähtöni jälkeenkin. Totta kai, mutta ei ihan viikoittain, kuten tähän asti”, Aksela naurahtaa.
Kemiralla on tutkimuskeskus myös Yhdysvaltain Atlantassa, jossa Aksela on tehnyt yhdessä sikäläisten tutkijoiden ja yliopistoryhmien kanssa useita patenttihakemuksia vielä viime kuukausina.
Kansainvälinen vuorovaikutus on ollut Akselan mukaan hyvin opettavaista.
”Eri tutkimuspaikkakunnat ovat hitsautuneet yhteen yhteisten tutkimusprojektien ansiosta. Yhteistyön merkitys tunnustetaan Kemirassa jokaisella mantereella.”
Suomalaisosaajan jääminen pois kuvioista on aiheuttanut reaktioita muuallakin kuin Kiinassa.
”It’s a waste of talent”, parahtivat pragmaattiset jenkit kuultuaan luottotutkijan eläkeaikeista.
”Toki osa on kohteliaisuutta… mutta toivottavasti jokin osa tottakin”, Akselasta irtoaa.
Entä kuinka Akselaan liittyy rumpujen pärinä? Mitä hänestä paljastui psykologin persoonallisuustestissä? Minkä uuden kielen mies aikoo seuraavaksi oppia? Lue numerossa 4/2021 julkaistu juttu kokonaisuudessaan täältä.
(Kuva Maija Aksela) Niin Pohjanmaan poika kuin alun perin onkin, Reijo Aksela viihtyy hyvin nykyisellä kotiseudullaan Espoonlahdessa.
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
