Imusolmukkeet ovat keskeinen osa ihmisen immuuni- eli puolustusjärjestelmää, jonka pääasiallinen tehtävä on torjua infektioita.

Rokotteiden teho perustuu niiden kykyyn käynnistää imusolmukkeessa tapahtumat, jotka johtavat taudinaiheuttajilta suojaavan immuunivasteen kehittymiseen.

Pikainen vaikutus sekä geeni- että proteiinitasolla

Ensimmäisiä imusolmukkeessa rokotteelle altistuvia soluja ovat imutieonteloiden pintasolut ja muut rakennesolut, turkulaistutkimus kertoo.

Rokottamisen jälkeen rakennesoluissa tapahtui jo muutamassa tunnissa lukuisia muutoksia sekä geeni- että proteiinitasolla, mikä vaikutti imusolmukkeen toimintaan.

Rakennesolujen muutokset ilmenivät jo ennen kuin rokotuksen synnyttämä suojaava immuunivaste alkoi muodostua. Tutkijat huomasivat myös, että erilaiset rokotteet aktivoivat rakennesoluja eri tavalla.

Löytöjen joukossa aiemmin tuntematon ilmiö

Yleinen käsitys on ollut, että valkosolut alkavat kuljettaa rokotteen vaikuttavia aineita lihaksesta imusolmukkeeseen vasta noin puolen vuorokauden kuluttua.

”Tutkimustuloksemme osoittavat, että imusolmukkeen rokotevaste alkaa paljon aikaisemmin ja antigeeniä eli rokotteen vaikuttavia aineita esittelevät valkosolut saapuvatkin muuttuneeseen ja edeltä valmisteltuun kudosympäristöön”, vahvistaa Ruth Fair-Mäkelä.

Suomen Akatemian tutkijatohtori toimi Science Immunologyn julkaiseman tutkimusartikkelin pääkirjoittajana.

Fair-Mäkelästä oli jännittävää havaita, kuinka erilaisia vasteita eri rokotetyypit aiheuttivat. Yksi esimerkiksi vaikutti hyvin suoraan tiettyihin imutieonteloiden pintasoluihin.

”Toinen rokotetyyppi puolestaan käynnisti aiemmin tuntemattoman ilmiön eli eosinofiilisten valkosolujen kertymisen imusolmukkeeseen.”

Luvassa tarkentava rakennesolututkimus

Fair-Mäkelä painottaa, että vaikka tutkimusryhmä käytti koemalleissa covid 19 -pandemiaa vastaan kehitettyjä koronarokotteita, niiden tehoa tai turvallisuutta ei tutkittu.

”Halusimme ymmärtää rokotusvasteen alkuvaiheiden immunologiaa, ja löysimmekin rakennesoluille aivan uusia ulottuvuuksia siinä”, selventää tutkimusta johtanut InFlames-ryhmänjohtaja, professori Marko Salmi.

Jatkossa turkulaiset pyrkivät Salmen mukaan selvittämään, olisivatko tietyntyyppiset rakennesolujen muutokset erityisen hyödyllisiä halutun rokotusvasteen saamiseksi.

InFlames on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke.

Päivi Ikonen