Sään ääri-ilmiöt arktisella alueella ovat viime vuosikymmenten aikana yleistyneet selvästi. Asialla voi olla merkittävä vaikutus arktiseen luontoon.

Tämä ilmenee Ilmatieteen laitoksen johtamasta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa selvitettiin ensi kertaa kattavasti useiden bioilmastollisen muuttujien kehitystä. Bioilmasto kuvaa eliöille merkityksellisiä ilmasto-olosuhteita.

Muutokset käytiin läpi yli seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti lyhytkestoiset sään ääri-ilmiöt.

“Muutoksilla vuodenaikaisuudessa, kuten kasvukausissa ja lumioloissa, tiedetään olevan keskeinen merkitys ekosysteemien toiminnalle ja pohjoisten lajien menestymiselle”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Juha Aalto.

”Bioilmastollisten sään ääri-ilmiöiden muutoksia ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu kattavasti.”

Keskilämpötilojen nousun lisäksi arktiset maaekosysteemit kärsivät yhä enemmän sään ääri-ilmiöistä, kuten pitkäkestoisista helleaalloista, kasvukauden aikaisesta hallasta ja talvisista lämpöaalloista.

Altistuvat ennennäkemättömille oloille

Joitakin ääri-ilmiöitä on laajoilla alueilla alkanut esiintyä vasta viime vuosikymmeninä. Yksi esimerkki ovat tilanteet, joissa vettä sataa lumelle.

Veden sataminen lumelle aiheuttaa erityisiä haasteita nisäkkäiden ravinnonsaannille, sillä se edistää jäisten kerrosten syntymistä lumipeitteeseen. Porot eivät silloin pysty syömään jäkälää.

Kun useita sään ääri-ilmiöitä tarkasteltiin yhdessä, tutkijat havaitsivat, että noin kolmanneksella arktisesta maa-alueesta on alkanut esiintyä vähintään yksi uusi ääri-ilmiö.

”Tämä löydös viittaa siihen, että ilmaston muuttuessa arktiset ekosysteemit tulevat altistumaan ennennäkemättömille ilmasto-olosuhteille”, sanoo professori Miska Luoto Helsingin yliopistosta, joka myös osallistui tutkimukseen.

”Tällä voi olla merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia arktiseen luontoon.”

Arktinen alue lämpenee 3–4 kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin. Tämä vaikuttaa myös sään ääri-ilmiöiden esiintymiseen alueella.

Science Advances -lehden julkaisemassa tutkimuksessa oli Suomesta mukana myös Jyväskylän yliopisto.

Uutista korjattu 28.1.2026. Tekstissä luki aiemmin 3–4 astetta. Arktisen alueen lämpeneminen on kuitenkin globaaliin keskiarvoon verrattuna 3–4-kertaista.