Erityyppisten satelliittihavaintojen yhdistäminen tarjoaa tarkkaa tietoa suurten tuotantolaitosten päästöistä, osoittaa Ilmatieteen laitoksen ja sen kansainvälisten kumppaneiden tutkimus.
Tutkijat arvioivat satelliittien avulla Etelä-Afrikassa toimivan synteettisen polttonesteen tuotantolaitoksen metaanipäästöjä. He yhdistivät havainnot useista satelliittimittalaitteista, joilla on eri tarkkuus.
Secundan laitos on arvioitu maailman suurimmaksi yksittäiseksi kasvihuonekaasujen päästölähteeksi. Siitä huolimatta laitos puuttuu monista nykyisistä päästötietokannoista.
Tutkimuksen tuloksena saadut päästöarviot ovat yhteneviä laitosta operoivan Sasol Limitedin ilmoittamien päästöjen kanssa.
Tutkimusartikkelin julkaisi Environmental Science & Technology Letters.
Tietoa sekä kokonaispäästöistä että yksittäisistä päästölähteistä
Tutkimuksessa arvioitiin vuosien 2023–2024 päästöjä useilla laskennallisilla menetelmillä sekä yksittäisistä metaanipäästöpilvistä että yhdistämällä pidemmän ajan havaintoja.
Satelliittihavainnot olivat peräisin eurooppalaisesta Sentinel-5P/Tropomi-mittalaitteesta ja kaupallisista korkean tarkkuuden GHGSat-satelliiteista.
Tropomin havaintoihin perustuvat päästöarviot olivat 13–22 tonnia tunnissa ja GHGSat-satelliittien havaintoihin pohjautuvat noin kuusi tonnia tunnissa.
Sasol Ltd ilmoitti heinäkuun 2023 ja kesäkuun 2024 välisen ajan päästöikseen 11,5 tonnia tunnissa.
Tulokset ovat osoitus satelliittien kyvystä täydentää nykyisiä päästötietokantoja ja verifioida raportoituja päästöjä. Eri instrumenttien havaintoja yhdistelemällä voidaan sekä arvioida laitoksen kokonaispäästöjä että tutkia sen sisäisiä yksittäisiä päästölähteitä.
Metaani on hiilidioksidin jälkeen merkittävin kasvihuonekaasu. Tiedot metaanin päästölähteistä ovat kuitenkin puutteellisia.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
