Saunominen vapauttaa verenkiertoon valkosoluja, jotka ovat keskeinen tekijä, kun elimistö puolustautuu taudinaiheuttajia ja sairauksia vastaan.
Puolen tunnin löylyttely, jonka välissä oli lyhyt vilvoittelu kylmässä suihkussa, nosti kaikkien valkosolutyyppien määriä veressä, kertoo tuore suomalaistutkimus.
Kahden immuunipuolustukselle keskeisen valkosolutyypin eli neutrofiilien ja lymfosyyttien määrät palasivat saunan jälkeen lähtötasolleen 30 minuutissa.
”Tämä voi kertoa siitä, että saunominen mobilisoi lisää valkosoluja verenkiertoon kudoksista, minne ne varastoituivat takaisin saunomisen jälkeen”, sanoo Turun yliopiston akatemiatutkija Ilkka Heinonen.
Valkosolujen jaksottainen vapautuminen verenkiertoon on hyväksi, sillä varastoista poistuessaan ne voivat tarkkailla taudinaiheuttajia ja reagoida niihin paremmin.
Valkosoluja lähtee tarkkailutehtäviinsä myös esimerkiksi liikunnan yhteydessä.
Saattaa selittää saunan yleisiä terveysvaikutuksia
Immuunisolujen lisäksi tutkimuksessa mitattiin myös sytokiinien, immuunipuolustukseen osallistuvien välittäjäaineiden, pitoisuuksia. Niihin saunominen ei juuri vaikuttanut.
”Kiinnostavaa kuitenkin oli, että useiden sytokiinien pitoisuudet muuttuivat sen mukaan, mitä enemmän kehon lämpötila nousi saunoessa”, kertoo tutkimusta johtanut professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta.
”Valkosolumuutoksilla ei havaittu vastaavaa yhteyttä kehon lämpötilan muutokseen.”
Säännöllisellä saunomisella on jo aiemmin havaittu useita terveysvaikutuksia. Uudet tulokset voivat osaltaan selittää niiden syntymistä elimistössä.
Tutkijat kuitenkin tähdentävät, että tutkimus rajoittui yhteen saunomiskertaan ja sen välittömiin vaikutuksiin. Sen perusteella ei voi tehdä varmoja johtopäätöksiä pidempiaikaisten terveysvaikutusten kehittymisestä.
Tutkimus on julkaistu Temperature-tiedelehdessä.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
