Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen mikro- ja nanofotoniikan osaajat ovat kiinnostuneita ohjelmista, jotka ratkovat sirujen saatavuusongelmia Euroopassa.

Joensuussa kehitetään ja kaupallistetaan seuraavan sukupolven valoon perustuvia integroituja piirejä.

Mikro- ja nanofotoniikan tutkimukseen pohjautuvaa valmistusmenetelmää pidetään kriittisenä teknologiana tulevaisuuden siruissa. 

Alan tutkimusta on tehty Joensuussa vuodesta 1996. Kaupunki on vuosien mittaan kasvanut johtavaksi modernin optiikan osaamiskeskukseksi.

Siruja Suomesta -ohjelman myötä Joensuun kampukselle on suunnitteilla uudisrakennus, johon tulee puhdastilat ja pilottilinjasto. Linjasto valmistaisi erikoissarjoina optisia piirilevyjä.

Tampereen ja Espoon pilottilinjoilla voitaisiin puolestaan integroida puolijohteet ja optoelektroniikan komponentit osaksi piirilevyjä.

Euroopan siruosaamisen kärkimaaksi

Esitys Suomen kansallisesta siruohjelmasta tehtiin keväällä 2023.

Aloitteen takana olivat Teknologiateollisuuden puolijohderyhmä, VTT, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Espoon kaupungit.

Mukana hankkeessa on myös joukko yrityskumppaneita, muun muassa Nokia.

Siruja Suomesta -ohjelman tavoitteena on rakentaa Suomesta puolijohde- ja kvanttiteollisuuden eurooppalainen keskittymä, joka pohjaa alan yritysten ja tutkijoiden erikoisosaamiseen.

Toimijoiden mukaan Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta eurooppalaiseksi siruosaamisen kärkimaaksi.

Suurin osa mikrosiruista tuodaan tätä nykyä Kiinasta ja Taiwanista.

”Kaikki tarvittavat edellytykset”

”Sirukehityksessä tarvitaan nano- ja mikro-optiikan osaamista”, korostaa Itä-Suomen yliopiston fotoniikan tutkimuskeskuksen kehityspäällikkö Juha Purmonen tiedotteessa.

”Mikroelektroniikan tiedonsiirtokyvyssä ja fyysisessä koossa tulevat rajat vastaan.”

Tutkimuskeskuksen johtaja, professori Jyrki Saarinen muistuttaa, että Itä-Suomen yliopisto on ainoa puhtaasti fotoniikan diplomi-insinöörikoulutusta tarjoava korkeakoulu Suomessa.

”Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Joensuun pilottilinja pääsee mukaan kansalliseen ja Euroopan Chips Act -pilottilinjaohjelmaan, sillä meillä on kaikki tarvittavat edellytykset menestyksekkääseen osallistumiseen”, Purmonen ja Saarinen sanovat.

(Kuva Mikko Vares) Mikrosiruja tarvitaan lukemattomissa laitteissa, muun muassa matkapuhelimissa, matkapuhelinverkoissa ja autoissa.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Jos et saa uutiskirjettämme tilaustasi seuraavana torstaina, käy tarkistamassa, onko viesti joutunut roskaposteihin tai johonkin muuhun meiliboksisi alalaatikkoon. Voit sieltä ohjata uutiskirjeet tulemaan jatkossa perille asti.