Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät menetelmää, jolla voidaan hyödyntää harvinaisten maametallien kotimaisia lähteitä. Tutkimus on saanut rahoitusta Alfred Kordelinin säätiöltä.
Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa esiintyy runsaasti matalapitoisia sivuvirtoja, joihin nykyiset maametallien keräysprosessit soveltuvat huonosti.
Tampereella tehtävä tutkimustyö pohjaa luonnosta löytyviin proteiineihin, jotka sitovat itseensä tiettyjä materiaaleja.
Tutkimushankkeen tähtäimessä on synteettinen biometalli, joka kerää harvinaisia maametalleja tehokkaasti ja ympäristölle hellävaraisesti.
”Tarve uusille ratkaisuille on muuttuvassa maailmantilanteessa välitön”, sanoo Tampereen yliopiston biotekniikan professori Ville Santala.
Hänen mukaansa tutkimushanke rakentaa Suomeen ainutlaatuista osaamista ja tukee vihreää siirtymää ja kestävää resurssien käyttöä.
Rahoituksen turvin kohti käytännön sovelluksia
Hanke sai Alfred Kordelinin säätiöltä liki 300 000 euron rahoituksen. Säätiön mukaan tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävä, kansainvälisesti ainutlaatuinen ja tähtää tieteelliseen läpimurtoon.
Kordelinin Suuret kulttuurihankkeet -apuraha mahdollistaa tutkimuskauden, jonka jälkeen voidaan siirtyä kohti käytännön sovelluksia.
Harvinaiset maametallit ovat kriittisiä raaka-aineita, joilla on tärkeä rooli yhteiskunnan keskeisillä aloilla, kuten elektroniikassa ja uusiutuvan energian tuotannossa.
Riski häiriöistä niiden saatavuudessa on kuitenkin korkea. Suomi ja muu Eurooppa ovat esimerkiksi neodyymin ja dysprosiumin osalta täysin riippuvaisia muusta maailmasta. Näiden metallien tuotantoon liittyy myös merkittäviä ympäristöongelmia.
Sivistyksen läpimurtoja edistävä Alfred Kordelinin säätiö tukee suomalaista tiedettä, taidetta ja kulttuuria vuosittain noin kuudella miljoonalla eurolla.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!