Uuteenkaupunkiin nousee pilottilaitos, joka tuottaa biomuovia soijanvalmistuksen sivuvirroista. Laitos on laatuaan maailman ensimmäinen.
Pilottilaitos rakennetaan Nordic Soya Oy:n soijapapujalostamon yhteyteen. Euroopassa viljellyn soijan käsittelyprosessista tähteeksi jäävä soijamelassi muuttuu koetehtaassa maitohappopolymeeriksi eli PLA-muoviksi.
Ruoaksi kelpaamaton sivuvirta on aiemmin hävitetty lämmöntuotannossa polttamalla.
Maitohappopolymeeri PLA on biopohjainen eli biomassasta tehty muovi, jota nykyään valmistetaan enimmäkseen maissista.
”On iso tekninen edistysaskel, että ruoantuotantoon kelpaamattomista sivuvirroista voidaan nyt tehdä korkean jalostusarvon kotimaisia vastuullisia biopohjaisia tuotteita”, sanoo biomateriaaliyritys Brightplus Oy:n teknologiajohtaja Jarkko Leivo.
Brightplus koordinoi nelivuotista tutkimushanketta, jossa ”soijamuovin” tuotantomenetelmä kehitettiin. Nordic Soyan lisäksi mukana olivat myös VTT ja muovipohjaisia eristeitä valmistava Finnfoam Oy.
Tärkeintä pitkä käyttöikä
Nordic Soyan omistaa sijoitusyhtiö, joka kuuluu Finnfoamin perustajan Jorma Niemisen perheelle.
Idea uuteen muoviraaka-aineeseen syntyi, kun sijoitusyhtiö pyrki saamaan konkurssiin ajautuneen soijapapujalostamon toiminnan jälleen kannattavaksi.
“Suurin ongelma oli soijamelassi, sillä sille ei ollut uusiokäyttöä. Se oli ensimmäinen asia, johon kiinnitin huomiota”, kertoo tutkimusprojektin alullepanija, Jorma Niemisen poika ja Finnfoamin nykyinen toimitusjohtaja Henri Nieminen.
Näin polkaistiin käyntiin selvitystyö, jossa haettiin soijamelassille mahdollisia hyödyntämiskohteita. Pian Nieminen teki havainnon, että hieman vastaavanlaisesta materiaalista on muualla maailmassa tehty mikrobien avulla muovia.
“Kiinnostuin heti. Uutta aluevaltausta ei tarvitsisi etsiä, vaan sivuvirrasta voitaisiin saada muoviraaka-ainetta esimerkiksi meidän tulevaisuuden tuotantoomme.”
Maitohappopolymeeri valikoitui soijamelassin prosessoinnin lopputuotteeksi pitkäikäisyytensä ansiosta.
“PLA-muovi on myös kierrätettävää ja edustaa ideologiaa, jota pystymme kannattamaan”, Nieminen sanoo.
PLA ei hajoa yhtä helposti kuin esimerkiksi PHA-muovi, jota käytetään muun muassa kompostipusseissa ja kertakäyttöastioissa.
Nieminen korostaa, että ympäristön kannalta kestävintä on satsata biomuovien pitkään käyttöikään eikä niinkään kompostoituvuuteen.
“Emme halua rohkaista ketään siihen suuntaan, että muovista tehtyjä tuotteita voisi käytön jälkeen heittää luontoon. Me lähdemme siitä, että muovituote on ensisijaisesti kestävä ja kierrätettävä.”
Tarjolla isot markkinat
Finnfoam aikoo ryhtyä hyödyntämään uutta biomuovia rakennusten lämmöneristeissään. Tuotannon ekologisuutta lisää se, että lämmöneristelevyt toimivat myös hiilinieluina ja auttavat näin pienentämään rakennusten hiilijalanjälkeä.
Soijapohjaista biomuovia voidaan toki käyttää myös erilaisten kompostoituvien pakkausten valmistuksessa sekä esimerkiksi 3d-tulostuksen filamenteissa ja granulaateissa.
Lisäksi materiaali soveltuu erinomaisesti lääketieteen sovelluksiin, kuten kehossa itsestään sulaviin nauloihin ja ompeleisiin.
“PLA hajoaa alkutekijöihinsä eli maitohapoksi, jota elimistö itsekin tuottaa. Tämä tekee siitä poikkeuksellisen muovin”, Nieminen huomauttaa.
Pilottitehtaan jälkeen vuorossa on täysmittainen tehdas, joka on määrä saada vauhtiin vuonna 2023. Tulevaisuudessa konseptia on tarkoitus laajentaa uusille markkinoille, joilla soijapapua jalostetaan ruoka- ja rehutuotantoon.
Meri Hellsten
(Kuva Finnfoam) ”Innovaation potentiaali kiertotalouden vientituotteena on merkittävä”, Henri Nieminen sanoo. ”Maailman soijantuotannon tähteistä voitaisiin valmistaa noin 22 miljoonaa tonnia biomuovia vuodessa.”
Tartu Kemia-lehden tilaustarjouksiin:
- Tilaa itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa. Hintaan kuuluu sähköinen näköislehti, jota on helppo lukea ja jakaa.
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 19 euroa
