Metsäyhtiö UPM:n kehittämä, nanosellusta tehty haavanhoitosidos on tullut myyntiin Suomen markkinoille.
UPM Biomedicalsin valmistamaa FibDex-sidosta alkaa jaella sairaalatarvikkeiden tukkuliike Steripolar Oy.
UPM on rakentanut uutuuden yhdessä Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Hyksin palovammakeskuksen kanssa.
Vuonna 2007 alkanut tutkimusyhteistyö on poikinut kaksi muutakin tuotetta. Lääkkeiden ja soluhoitojen kehityksessä käytettävät hydrogeelit GrowDex ja GrowInk ehtivät markkinoille jo ennen uutta haavasidettä.
Kaikki kolme tuotetta syntyvät suomalaisesta koivusta, joka on hankittu kestävästi hoidetuista metsistä ja jonka alkuperä tunnetaan.
”Tutkijat yllättyvät kerta toisensa jälkeen”
Innovaatio sai alkunsa, kun Helsingin yliopiston biofarmasian professori Marjo Yliperttula ryhmineen kiinnostui nanosellusta ja osoitti tutkimuksissaan materiaalin mahdollisuudet.
Hän oivalsi, että nanosellussa on mahdollista muun muassa kasvattaa soluja ja käyttää sitä erilaisiin lääketieteen tarkoituksiin.
Tähän mennessä nanosellun biolääketieteellinen tutkimus on tuottanut jo toistakymmentä patenttia yli 80 maassa. Professori kertoo aineen yllättäneen tutkijat kerta toisensa jälkeen.
Tutkimuksen kohteena on useita hoitoja, joiden tavoite on parantaa ja kotiuttaa potilaat aiempaa nopeammin.
”Jatkoa ajatellen iso juttu on se, että nanoselluloosasta valmistetun kalvon päälle voi laittaa lääkettä, bakteerien kasvua estäviä aineita tai jopa kantasoluja”, Yliperttula sanoo.
Merkittäviä kasvunäkymiä avaa hänen mukaansa myös se, että nanosellu näyttäisi soveltuvan biologisten materiaalien kylmäkuivaukseen biopankeissa.
Käyttöä muun muassa palovammojen hoidossa
Bioperäisestä materiaalista valmistettavasta haavanhoitosidoksesta syntyy ihoa luonnollisesti suojaava, kostea ympäristö.
Nanoselluside on osoittanut potentiaalinsa varsinkin laajojen haava-alueiden ja erityisesti ihosiirrepotilaiden hoidossa.
Siirteitä tarvitaan muun muassa silloin, kun hoidetaan pahoja palovammoja ja ihosyöpää. Tällöin höylätään irti tervettä ihoa esimerkiksi potilaan selästä ja siirretään se paikkaamaan vaurioitunutta kohtaa.
Vauriokohta alkaa näin toipua, mutta toisin käy kohdalle, josta ihopala on irrotettu. Siellä on jäljellä iso, usein erittäin kipeä haavauma, joka pitää suojata mahdollisimman hyvin.
Sen jälkeen käy usein niin, että uudelleen kasvava iho kiinnittyy suojamateriaaliin. Kun kääreet vaihdetaan, hoidettava alue kuoriutuu taas pois, jolloin on palattu lähtöpisteeseen. Kivulias hoito pitää aloittaa alusta.
”FibDexin kanssa näin ei tapahdu, sillä sidos asetellaan paikoilleen vain kerran hoidon alkaessa, ja se irtoaa itsestään, kun ihon ottokohta on parantunut”, Yliperttula kuvailee.
Sekä potilaat että lääkärit tyytyväisiä
Kliinisiin hoitokokeisiin osallistuneet potilaat ovat kertoneet, että nanoselluside tuntuu miellyttävältä koko hoidon ajan.
Koska sidosta ei tarvitse vaihtaa eikä irrotella, vältytään arpeutumista hidastavilta ihon repeytymisiltä. Paranemisprosessi on potilaalle kivuttomampi ja sairaalalle tehokkaampi.
Lääkärit ovat myös raportoineet, että arpikudoksen laadussa ja sen verisuonistossa on havaittu merkittävää kohenemista.
”Jo pienimuotoisen testaamisen perusteella suhtaudun nanoselluun luottavaisen positiivisesti”, sanoo plastiikkakirurgi Jyrki Vuola Hyksin palovammakeskuksesta.
”Olemme hyvin halukkaita jatkamaan kokeilua, koska pidempiaikaisessa käytössä tuotteiden eroavaisuudet tulevat vielä paremmin esiin.”
Kohti maailmanmarkkinoita
FibDexille on myönnetty CE-merkintä, mikä tarkoittaa, että puupohjainen haavanhoitosidos täyttää lääkinnällisille laitteille EU:ssa asetettujen standardien ja lainsäädännön vaatimukset.
Euroopan lisäksi nanosellusidettä saa myydä niissä EU:n ulkopuolisissa maissa, jotka hyväksyvät CE-merkinnän.
UPM:n tähtäimessä ovat myös Pohjois-Amerikan markkinat. Haavasidoksen rekisteröintiprosessi on parhaillaan menossa Yhdysvaltain lääkevirastossa FDA:ssa.
Päivi Ikonen
