Ikiroudan sulamisvesien purkautumisverkostojen syveneminen ja laajeneminen saattaa kiihdyttää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä.

Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten arktinen ympäristö muuttuu ilmaston lämpenemisen, tulvimisen, ikiroudan sulamisen ja muiden ilmiöiden vaikutuksesta.

Tutkimus tehtiin vertaamalla 60 vuoden takaisia ilmakuvia uusiin, laserkeilaimen avulla saalla saatuihin tietoihin.

Kansainvälinen tutkijaryhmä keräsi dataa kanadalaisessa jäätikkölaaksossa ja teki laaksosta digitaalisen mallin.

”Huomasimme virtaussimulaatiosta, että tulvavesien kulkeutuminen jäätymisen ja sulamisen seurauksena syntyneiden polygonimuodostelmien läpi lisää eroosion ja kanavien kehittymisen todennäköisyyttä”, kertoo apulaisprofessori Shawn Chartrand Simon Fraser -yliopistosta.

Tutkimustulokset julkaisi Nature Communications.

Liikkuva keilaaminen tuottaa aukotonta tietoa

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimusprofessori Antero Kukko osallistui retkikunnan tutkimukseen kanadalaisella Axel Heibergin saarella vuonna 2019.

Kukon roolina oli mahdollistaa maaston tarkka mallinnus selässä kannettavalla laserkeilausrepulla, jolla ympäristöstä voi tehdä kartan ja 3d-mallin.

”Käytössämme olleella kaksikanavaisella laserkeilaimella voi analysoida myös pinnan koostumusta ja materiaaleja”, Kukko kuvailee tiedotteessa.

”Tarkoituksena on tuottaa tutkittavasta kohteesta mahdollisimman täydellinen ja aukoton kolmiulotteinen kuva. Liikkuva keilaustapa mahdollistaa tämän.”

Suomalainen innovaatio valtaa maailmaa

Antero Kokko ja hänen kollegansa, tutkimusprofessori Harri Kaartinen rakensivat laserkeilausrepun ensimmäisen version jo vuonna 2011.

Sittemmin laitteesta on kehitetty maailmalla lisää versioita, ja se on otettu myös kaupalliseen käyttöön muun muassa rakentamisen ja kaupunkiympäristön suunnittelussa.

Näin saadaan hyödyllistä tietoa mittausjärjestelmien suorituskyvystä ja kehitystarpeista eri sovellusalueilla.

Juuri nyt suomalaiset tutkivat laitteen käyttöä kirjanpainajatuhojen havaitsemisessa ja metsäpaloriskien arvioinnissa. Hankkeessa on mukana kumppaneita useasta eurooppalaisesta yliopistosta.

Maanmittauslaitos ja Ilmatieteen laitos puolestaan vievät menetelmää Etelämantereen lumen ja jäätiköiden pinnankarkeuden määrittämiseen ja satelliittihavaintojen tulkintaan.

(Kuva Maanmittauslaitos) Tutkimusprofessori Antero Kukko jäätikkölaaksossa Kanadassa. Selässä kannettavan laserkeilausrepun avulla ympäristöstä syntyy tarkka kartta ja 3d-malli.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.