Aurinkokunnan läpi ensimmäistä kertaa lentävä tuntematon komeetta kuvataan suomalaisella teknologialla.
Tämä on tavoitteena Euroopan avaruusjärjestön Esan Comet Interception -hankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää aurinkokuntamme syntyvaiheita.
Aurinkokunnan laitamilta sinkoutuvat komeetat ovat pysyneet jäässä aurinkokunnan syntymästä saakka.
Tutkijat uskovat siksi, että komeettojen perusteella voidaan tehdä päätelmiä varhaisen aurinkokunnan olosuhteista.
Kuvausteknologian suomalaistoimittajia ovat Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Kuvausteknologian lisäksi Suomessa tuotetaan tietokoneohjelmistoja kuvadatan analysointia varten.
Kohteena komeetan kemiallinen koostumus
Comet Interceptor -luotain on määrä laukaista avaruuteen vuonna 2028. Alus pysähtyy noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta.
Siellä se jää odottamaan kohdettaan, vierailijaa aurinkokunnan ulko-osien Öpik-Oortin komeettapilvestä.
Kun sopiva tulokas havaitaan, kaksi pienempää luotainta irtautuvat pääaluksesta ja tekevät ohilennon tuntemattoman komeetan eri puolilta.
Emoluotain kantaa mukanaan VTT:n rakentamaa spektrikameraa ja infrapunaspektrometria, joilla selvitetään komeetan kemiallista ja mineraalikoostumusta.
Toisen pikkuluotaimen kaksi kuvausinstrumenttia käyttävät Aalto-yliopiston kehittämää ohjelmistoa.
Tutkijoita myös Helsingin yliopistosta
Comet Interceptor on ensimmäinen Euroopan avaruusjärjestön Fast-luokan missio eli nopeutettu hanke.
Hankkeen tekee poikkeukselliseksi se, että se suunnitellaan ilman tietoa tutkittavan kohteen ominaisuuksista, kuten koosta tai ohilennon vauhdista.
Etukäteen ei myöskään tiedetä, kuinka kauan sopivaa komeettaa joudutaan odottamaan.
Missiossa on mukana parinsadan hengen tiimi yliopistoista ja tutkimuslaitoksista ympäri maailman. Tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita myös Helsingin yliopistosta.
Hanketta johtavat Lontoon University College ja Edinburghin yliopisto.
(Kuvassa) Entire Visible Sky -kamera, jossa on Aallon kehittämää ohjelmistoa, kuvaa komeetan ympäristöä, pyrstöä ja kaasuhuntua. Kuva: George Brydon, Mullard Space Science Laboratory/University College London
