Revontulten aiheuttamat äänet liittyvät maapallon sähkömagneettisiin resonansseihin. Räiske ja rätinä alkaa, kun magneettimyrsky saa alailmakehän sulkukerrokset purkautumaan.
Näin kuuluu Aalto-yliopiston emeritusprofessorin Unto K. Laineen selitys sille, miksi taivaalla hehkuvat ja tanssivat revontulet todella pitävät ääntä.
Laine esitteli tuoreet tutkimustuloksensa Montrealissa järjestetyssä ICSV-kongressissa 10. heinäkuuta.
Suomalaistutkija on tallentanut revontulten räsähtelyä herkällä mikrofonilla.
Tutkiessaan äänen voimakkuudessa tapahtuvien nopeiden muutosten spektriä Laine havaitsi, että se sisältää maapalloa ympäröiviä niin kutsuttuja Schumannin sähköresonansseja.
Niistä voimakkaimmat ovat alle 50 hertzin taajuudella. Resonanssit tuottivat mitattuihin rätinöihin rytmisiä rakenteita, jotka olivat keskenään samankaltaisia.
Kuva: Unto K. Laine
Ääni syntyy vajaan sadan metrin korkeudessa
Aiempi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että revontuliin liittyvä geomagneettinen myrsky voimistaa Schumann-resonansseja.
Laineen uusi tutkimus paljastaa, että resonanssit aktivoivat äänentuottomekanismin 70–80 metrin korkeudessa sijaitsevassa lämpötilainversiokerroksessa.
Aktivoinnin seurauksena kerrokseen kertyneet sähkövaraukset tuottavat koronapurkauksia ja rätiseviä ääniä.
”Yhdeksän alimman Schumann-resonanssin lisäksi spektreistä löytyi niiden erotus- ja summataajuuksia eli särökomponentteja. Tämä epälineaarisuus tukee myös hypoteesia äänten synnystä”, Laine sanoo.
Laineen tutkimusaineisto koostui 25 äänitapahtumasta, jotka mitattiin maan pinnalta aktiivisten revontulten aikana syyskuussa 2001 ja maaliskuussa 2012.
Vaikka mittaukset tehtiin eri paikoissa ja osin eri laittein, tulokset ovat yhtenevät.
(pääkuva) Revontulet syntyvät, kun aurinkotuulen varautuneet hiukkaset osuvat Maan ilmakehään.
