Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusryhmä on sekvensoinut poron (Rangifer tarandus) koko genomin eli perimän.
Kartoituksessa selvisi, että poron perimän koko on liki kolme miljardia emäsparia. Tutkijat tunnistivat siitä yli 27 000 geeniä.
Tunnistamisen lisäksi tutkijat myös nimesivät geenit ja määrittelivät niiden toiminnot.
Työn tuloksena muodostui poron referenssi- eli vertailugenomi, johon voidaan jatkossa verrata poron ja sen villien lähisukulaisten eli eri peuralajien sekä karibun geeninäytteitä.
Vertailugenomin tutkijat kokosivat sekvensoimalla sodankyläläisen Juhani Maijalan hirvasporon dna-näytteen.
Geenien tunnistamisessa he hyödynsivät viiden muun nisäkkään, muun muassa ihmisen ja koiran, hyvin tunnettuja referenssigenomeja.
Lisäksi sekvensoitiin 23 poroeläimen genomit näytteistä, jotka saatiin muun muassa Norjan, Huippuvuorten, Novaja Zemljan ja Jamalin niemimaan poroista ja villipeuroista sekä Alaskan karibusta.
Genomikartoituksesta kertovan artikkelin julkaisi Scientific Reports.
Geenit kertovat eläimen evoluutiosta
Poron perimä kertoo tutkijoille, millainen eläimen evoluutio ja kesytyshistoria ovat olleet.
Porolta löytyi muun muassa geenejä, joiden tuottamien ominaisuuksien avulla eläin on sopeutunut arktisen alueen vaativiin luonnonoloihin.
Esimerkiksi poron silmän verkkokalvo on sopeutunut sekä kaamokseen että yöttömään yöhön. Hajuaistia tehostavat geenit taas auttavat poroa löytämään ravintoa lumikinosten alta.
”Löysimme myös geenit, jotka vaikuttavat sisäsyntyiseen vuorokausirytmiin, eläinmaailman nopeimmin kasvavaan sarvikudokseen, voimakkaaseen D-vitamiiniaineenvaihduntaan ja kykyyn sietää kylmyyden aiheuttamaa kipua”, kertoo tutkimusprofessori Juha Kantanen.
Perimästä paljastui myös, että poro on kesytetty villipeurasta vähintään kahteen otteeseen, sillä Fennoskandian porojen genomi eroaa hieman niiden sukulaisista Siperiassa ja Alaskassa.
Kantanen arvelee, että eläinten populaatiot ovat viime jääkauden aikana löytäneet turvapaikat eri puolilta Euraasian mannerta.
Seuraavana suomenlammas
Genomimenetelmiä on hyödynnetty pitkään monien kotieläinten tutkimuksissa, mutta poron osalta tutkimus on vasta aluillaan.
Poron vertailugenomi on ensimmäinen suomalaisen tutkimusryhmän julkaisema ja koordinoima nisäkäslajin referenssigenomi.
Lukessa kartoitetaan parhaillaan myös suomenlampaan vertailugenomia.
Suomalaistutkijoiden yhteistyökumppaneita poron perimän kartoituksessa olivat Norjan ympäristö- ja biotieteellinen yliopisto ja kiinalainen BGI Genomics -yhtiö.
Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.
MAINOS
Tilaa Kemia-lehti, saat lahjaksi käsidesin!
- Kiitä opettajaa ja lahjoita lehti kouluun – 29 euroa
- Kannusta koululaista tai opiskelijaa lehtilahjalla – 49 euroa
- Tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi läheiselle – 69 euroa
- Saat lahjaksi innovatiivisen, kotimaisen Nolla-käsidesin. Lue lisää: Käsidesivaahto tehoaa myös koronavirukseen.
- Kampanja jatkuu 30.6.2020 asti.
Katso lisätiedot ja tartu tarjoukseen.
Tilaamalla lehden tuet kotimaista työtä, tutkimusta ja journalismia.
