Puiden paksuuskasvu on lähes 150 vuotta vanha mysteeri, jonka Helsingin yliopiston tutkijat vihdoin ratkaisivat. Löytö panee oppikirjat uusiksi ja helpottaa kasvinjalostusta.
Suuri koko on kasveille suuri etu. Tuuhea ja korkea latvus kerää valoa, syvälle ulottuvat juuret löytävät vettä ja ravinteita.
Puut ovat juuri kokonsa ansiosta laajoilla alueilla valtakasveja. Siellä missä varsinaisia puita ei kasva, osa muista kasveista kehittyy puumaisiksi.
Suuret kasvit venyvät pituutta, mutta niitä ei olisi ilman paksuuskasvua.
”Paksuuskasvu on niin tärkeä innovaatio, että se on mahdollisesti keksitty kasvien historiassa monta kertaa”, sanoo professori Yrjö Helariutta.
Yrjö Helariutta ja tutkija Ari Pekka Mähönen johtivat kahta Helsingin yliopiston organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusryhmää, jotka ratkaisivat maailman tiedeyhteisöä askarruttaneen arvoituksen: miksi puut eivät kasva pelkästään pituutta vaan myös paksuutta.
