Suomessa käynnistyy merkittävä kardiometabolisiin sairauksiin keskittyvä lääkekehityshanke.
”Tavoitteena on luoda uusi tehokas ja turvallinen geenihiljennykseen perustuva tuoteperhe sekä sepelvaltimotaudin että diabeteksen ja rasvamaksan hoitoon”, kertoo hanketta vetävä Tampereen yliopiston sydän- ja verisuonitautien tutkimuskeskuksen johtaja Reijo Laaksonen.
LiverTarget-projektiin osallistuu yhdeksän eurooppalaista tutkimuskeskusta ja yritystä, Suomen lisäksi Tanskasta, Saksasta, Alankomaista, Kreikasta, Italiasta ja Portugalista.
Tutkimushanke on saanut kuuden miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelmasta.
Työkaluina uudet teknologiat
Tutkimuksessa käytettävällä ainutlaatuisella geenien hiljennystekniikalla voidaan kohdentaa hoito tarkasti ja yhtäaikaisesti useaan haluttuun geeniin.
Projektissa hyödynnetään saksalaisen siTOOLs-yrityksen siRNA-teknologiaa, jolla tehdyissä lääkkeissä on tähän asti käytetty yhtä siRNA-tuotetta kerrallaan yhtä kohdegeeniä vastaan.
LiverTarget-hankkeen lääkkeissä voidaan yhdistellä jopa 30 erilaista siRNA-tuotetta yhdeksi valmisteeksi. Näin on mahdollista hiljentää tehokkaasti sairastumiseen johtavia aineenvaihduntareittejä.
Kehitysprosessia vauhdittaa myös uusi teknologia, joka yhdistää lääkeaineiden turvallisuuden arvioinnissa useita eri menetelmiä, muun muassa soluviljelyä ja tekoälyä.
Tampereen yliopiston professorin Dario Grecon mukaan uusi teknologia nopeuttaa turvallisuusarviointia erittäin merkittävästi. Lisäksi se vähentää eläinkokeiden tarvetta.
Kiinnostuksen kohteena keramidit
LiverTarget-projekti perustaa lääkekohteiden valinnan tuoreimpaan tutkimustietoon. Reijo Laaksosen mukaan esille ovat nousseet etenkin keramidit, biologisesti aktiiviset rasvayhdisteet, joilla on tutkitusti yhteys sekä sepelvaltimotautiin että diabetekseen ja maksan rasvoittumiseen.
Keramidien veripitoisuuden mittaamista on jo käytetty sydäninfarktiriskin ennustamiseen Suomessa ja Yhdysvalloissa. Nyt keramidiaineenvaihdunta on LiverTarget-projektin kiinnostuksen kohteena.
Hanke hyödyntää myös nanoteknologiaa. Se mahdollistaa siRNA-hoitojen kohdistamisen maksasoluihin, joista valtaosa elimistön keramideista on peräisin.
Projektissa on määrä saada valmiiksi yksi siRNA-yhdistelmä ensimmäisiä ihmisillä tehtäviä tutkimuksia varten.
”Aktiivinen rahoituksen hankinta kliinisten jatkotutkimusten mahdollistamiseksi käynnistetään myös välittömästi sujuvan tuotekehityksen varmistamiseksi ja useampien siRNA-tuoteiden saamiseksi tutkimusputken läpi”, Laaksonen kertoo.
(Kuva Jonne Renvall) LiverTarget-projekti hyödyntää lääkekohteiden valinnassa tuoreinta tutkimustietoa, kertoo Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Reijo Laaksonen.
