Suomen soista ja järvien pohjasta on löydetty tuhkakerroksia, jotka paljastavat, että meille kantautuu tuhkaa sekä Islannin että Alaskan tulivuorten purkauksista.
Tuhkakerrokset ovat paljaalle silmälle näkymättömiä.
Kerrosten geokemiallisen koostumuksen perusteella tulivuorten tuhkaa on levinnyt Suomeen ainakin 22 kertaa 7 000 viime vuoden aikana.
”Nuorin löytyneistä tuhkahorisonteista on peräisin Islannin Askja-tulivuoren vuoden 1875 purkauksesta, kun taas vanhin tuhka on purkautunut Hekla-tulivuoresta noin 7 000 vuotta sitten”, kertoo tutkija Maarit Kalliokoski.
Kalliokoski on tehnyt aiheesta väitöskirjan, joka tarkastetaan Turun yliopistossa 20. marraskuuta.
Islannin tulivuorilla omat sormenjälkensä
Tulivuoren tuhka eli tefra on erittäin hienojakoista vulkaanista lasia, jota muodostuu kivisulan jäähtyessä ja pirstaloituessa räjähdyspurkauksissa.
Kevyt, kuplia sisältävä vulkaaninen lasi voi kulkeutua ilmakehän virtausten mukana useita tuhansia kilometrejä ennen laskeutumistaan maanpinnalle.
Islannin tulivuorilla on Kalliokosken mukaan omat geokemialliset sormenjälkensä, joiden perusteella voidaan selvittää eri tulivuorista ja jopa saman vuoren eri purkauksista lähtöisin olevan tuhkan alkuperä.
”Suomesta löytyneiden mikroskooppisten pienten tefrahiukkasten alkuainekoostumusta tutkimalla on siis mahdollista jäljittää, missä ja milloin tuhka on vapautunut ilmakehään.”
Tuhkalla ajoitetaan ympäristönmuutosta
Kalliokoski kuvailee Suomen soiden turvepatjoja ja järvien pohjasedimentteja ympäristöarkistoiksi, joihin on kerrostunut biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia jälkiä muinaisista ympäristöoloista ja ilmastosta.
Kerrostumista otettujen, useiden metrien pituisten kairanäytteiden syvimmät osat edustavat vanhinta ajanjaksoa ja pintaosat nykypäivää.
Tuhka putoaa maahan yleensä muutamissa päivissä tai korkeintaan parissa viikossa.
Jos purkauksen ajankohta on tiedossa, tefrakerrosta voidaan käyttää ajoitushorisonttina ympäristötutkimuksessa.
Silloin kun kyseessä on historiallisesti tunnettu tulivuorenpurkaus, tefran ikä voidaan joskus määrittää jopa päivän tarkkuudella.
Auttaa ennakoimaan haittoja lentoliikenteelle
Eri maissa tehtyjä tuhkahavaintoja yhdistelemällä voidaan kartoittaa tuhkan levinneisyysalueita.
Suomesta löytyneet tuhkakerrokset kertovat, että Alaskan tulivuorenpurkauksista on kulkeutunut tuhkaa huomattavasti kauemmas kuin aiemmin on tiedetty.
Tutkimuksissa on myös selvinnyt, että Islannin tuhkapilvet saapuvat Suomeen sekä suoraan lännestä että monimutkaisia reittejä Pohjois-Norjan tai Irlannin ja Ison-Britannian kautta.
”Tulivuoren tuhkan levinneisyysalueiden kartoittaminen auttaa arvioimaan räjähdyspurkausten lentoliikenteelle aiheuttamien haittojen laajuutta”, Kalliokoski kertoo.
(Kuva: Roine Piiroinen) Suomen suot ja järvien pohjasedimentit voivat kertoa tarinoita tuhansien kilometrien takaa.
