Jyväskylän yliopisto on julkaissut avoimen tietokannan ja oppaan, joiden avulla yritykset ja organisaatiot voivat laskea oman luontojalanjälkensä ja ryhtyä kutistamaan sitä.
Tutkijat rakensivat laskentamallin S-ryhmän hankinta- ja myyntidatan pohjalta. Menetelmä mahdollistaa aiempaa tarkemman tuotteiden kategorisoinnin ja tulosten vertailtavuuden.
Malli auttaa yrityksiä myös tunnistamaan suurimmat luontovaikutusten aiheuttajat ja ohjaamaan toimenpiteitään luonnon monimuotoisuuden turvaamisen suuntaan.
Ekologian professori Janne Kotiaho kannustaa yrityksiä hyödyntämään sekä tietokantaa että laskentaopasta ja aloittamaan luontojalanjäljen huomioinnin liiketoiminnassaan.
”Suomella on nyt ensiluokkainen mahdollisuus ottaa kansainvälisen edelläkävijän rooli luontojalanjäljen laskennassa”, Kotiaho sanoo.
Tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta
Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat jo elintarvikkeiden saatavuuteen, ja luontojalanjäljen laskenta voi tulevaisuudessa auttaa myös riskienhallinnassa.
Keskeinen osa laskentaa on kansainvälisten tuotantoketjujen rakenteen mallintaminen.
Tutkijat osoittivat, että jos elintarvikkeet hankitaan herkkien alueiden sijaan alueilta, joiden luontovaikutukset ovat keskimääräistä vähäisempiä, luontojalanjälkeä voi pienentää 12 prosenttia.
Esimerkiksi Suomeen tuotavien hedelmien ja vihannesten keskeisessä hankintamaassa Espanjassa on useita vedenkäytön kannalta kriittisiä alueita.
Luontojalanjäljen laskenta voisi tulevaisuudessa auttaa ennakoimaan tuotantoketjussa syntyviä riskejä. Parempi ymmärrys tuotantoketjujen luontojalanjäljestä ja riskeistä on Kotiahon mukaan tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
Avainasemassa valikoiman kasvipohjaisuus
S-ryhmä pyrkii suitsimaan luontojalanjälkeään muun muassa lisäämällä kasvipohjaisten elintarvikkeiden osuutta, suosimalla kotimaisia tuotteita ja kehittämällä vastuullisia hankintaketjuja.
Keskeistä on myös kuluttajien kannustaminen kohti ympäristön kannalta kestäviä ruokavalintoja. Kaupparyhmän tavoitteena on, että myydyistä elintarvikkeista 65 prosenttia on kasvipohjaisia vuoteen 2030 mennessä. Nyt osuus on noin 60 prosenttia.
Tavoitteen saavuttaminen kutistaisi elintarvikkeiden luontojalanjälkeä seitsemän prosenttia. Jos kaupan valikoima olisi täysin kasvipohjainen, luontojalanjälki putoaisi tutkijoiden mukaan jopa 33 prosenttia.
”Kasvipohjaisten tuotteiden osuuden kasvattaminen pienentää merkittävästi hiili- ja luontojalanjälkeä”, vahvistaa yritysten ympäristöjohtamisen tutkija Sami El Geneidy.
”Tämä on linjassa myös tiedepohjaisten ravitsemussuositusten kanssa, jotka huomioivat myös ruoan terveellisyyden.”
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
