Suomalainen muovien kiertotalous saa merkittävän EU-tuen, jonka myötä tammikuussa 2023 käynnistyy laaja yhteistyöhanke PlastLIFE SIP.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) luotsaaman hankkeen kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa. Rahoituksesta maksimissaan 60 prosenttia saadaan EU:n LIFE-ohjelmalta. Loppuosuus tulee osallistujilta tai muista kansallisista rahoituslähteistä.
PlastLIFE-hankkeen tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Hanke jatkuu vuoden 2029 loppuun.
Hanke kokoaa laajan toimijajoukon kehittämään yhdessä keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen, roskaantumisen ja turhan kulutuksen vähentämiseksi, muovijätteen kierrätyksen tehostamiseksi, kierrätysmuovien hyödyntämisen sekä muoveja korvaavien materiaalien ja ratkaisujen löytämiseksi sekä haitallisten aineiden analytiikan ja riskinarvioinnin kehittämiseksi.
Mukana kattava verkosto toimijoita
Hankkeessa ovat mukana Syken ja ympäristöministeriön lisäksi Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), LUT-yliopisto, Muovipoli Oy, Oy Orthex Finland Ab, Pidä Saaristo Siistinä ry, Plastone Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Turun yliopiston Brahea-keskus.
Konsortio tekee yhteistyötä kansallisista muovitoimijoista koostuvan Suomen muovitiekarttaverkoston sekä yritysten, kuntien, partiolaisten, kirkon nuorisotyön, Itämeri-viestijöiden, koulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tulossa on esimerkiksi kampanjoita roskaantumisen vähentämiseksi.
PlastLIFE haluaa saada myös Suomen muut muovihankkeet saman pöydän ääreen edistämään yhteisiä tavoitteita.
”PlastLIFE-hankkeen ja sen tulosten halutaan näkyvän ja vaikuttavan laajasti joka puolella Suomea. Yhteistyöstä saadaan voimaa viedä konkreettisesti eteenpäin muovien kestävää kiertotaloutta”, sanoo hankkeen vetäjä, erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta.
Kansallinen muovitiekartta tuonut tekemisen henkeä
Suomen ympäristökeskus on menestynyt hyvin EU:n strategisten LIFE-hankkeiden rahoituksen saamisessa.
Syke vetää jo käynnissä olevia Circwaste- ja Canemure-hankkeita ja on mukana Biodiversea-hankkeessa.
Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto arvelee hyvän hakumenestyksen johtuvan osaltaan siitä, että Suomi on ollut varhaisessa vaiheessa liikkeellä muovien kierrätyksen ja ylipäätään kiertotalouden kehittämisessä.
Suomi laati oman kansallisen muovitiekarttansa jo vuonna 2018.
”Muovitiekartta on juuri päivitetty ja sen tavoitteita ja toimia on tarkennettu. Pyrkimyksenä on edistää muutosta koko muovien arvoketjussa, mikä on välttämätöntä muovin kiertotalouden vauhdittamisessa”, Saarnilehto korostaa.
Helena Dahlbo näkee, että Suomessa on muovitiekarttatyön myötä saatu puhallettua hyvä yhdessä tekemisen henki toimijoiden keskuuteen.
”Innostusta ja halua tarttua haasteisiin löytyy ja ideoita ratkaisumahdollisuuksiksi syntyy, kun eri alojen ihmiset kohtaavat.”
Elina Saarinen
Aiheesta aiemmin:
Muovien kiertotalouteen syntymässä 19 miljoonan euron jättihanke
(Kuva Adobe Stock) Uusi PlastLIFE SIP -hanke pyrkii kokoamaan yhteen kaikki suomalaiset alan projektit, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä. Yhteisenä tavoitteenä on kestävä muovien kiertotalous vuoteen 2035 mennessä.
