2020-LUKU ON vuosikymmen, jolloin luodaan ainutlaatuisia ja mullistavia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin.
Suomessa on useita syväteknologioihin perustuvia kasvuyrityksiä, joiden taustalla on korkeatasoista pitkän linjan tiede- ja tutkimusosaamista ja siksi myös menestymisen edellytykset.
Kvanttitietokoneet, älykkäät pinnat ja vaikkapa ratkaisut, joilla tuotetaan ilmasta ruokaa tai ruokajätteestä tekstiilikuitua eivät ole enää tieteisfiktioita.
Syväteknologian ratkaisut perustuvat tieteen ja teknologian uusiin läpimurtoihin. Tähän joukkoon mahtuu esimerkiksi uudenlaisten materiaalien luominen atomeista alkaen tai terveyden ohjaaminen geeniteknologian ja datan avulla.
Näitä ratkaisuja meillä Suomessa jo on. Meillä on paitsi huikea mahdollisuus mutta myös velvollisuus panostaa syväteknologiaan.
KOLME SYVÄTEKNOLOGIAN aluetta, joilta Suomen seuraavat kestävää kasvua tukevat globaalit startup-menestykset voivat nousta, liittyvät uusien materiaalien kehittämiseen, nanoelektroniikkaan sekä terveysteknologiaan.
Syväteknologian taskukirjaani on listattu näiltä aloilta 32 kiinnostavaa startup-yritystä. Se osoittaa, että meillä on niitä yllättävänkin paljon.
Niitä kannattaa seurata mutta myös tukea niitä skaalaamaan tuotantoaan isommaksi. Näin luodaan kasvuyritysten kautta Suomeen uusia teollisuudenaloja ja kansainvälistä liiketoimintaa.
Suomi on pieni maa, mutta täällä tehdään hämmästyttävän hienoa työtä. Startupien henki lähtee siitä, että ne tekevät jotain uutta ja riskaabelia. Palkinto tästä työstä voi olla hyvin merkittävä.
KATSOTAAN TARKEMMIN Suomen kolmea syväteknologian vahvuusalaa.
Ensinnäkin: miten teemme ruoan, tavaroiden ja raaka-aineiden tuotannosta aidosti kestävää?
Uusia materiaaleja kehitetään jo nyt molekyyleistä ja atomeista alkaen. Kehitys vie kohti mikro-organismeja, jotka on valjastettu tuottamaan tarpeellisia materiaaleja, kemikaaleja, tekstiilikuituja, polymeerejä ja ravintoa.
Esimerkkejä kotimaisista materiaaliteknologiaa hyödyntävistä startupeista ovat ilmasta uusiutuvalla energialla ruokaproteiinia tuottava Solar Foods ja valkuaisproteiinin tuotantoon tähtäävä Onego Bio.
Lignoselluloosasta kehitetään rakenteita, joista voidaan kehittää kierrätettäviä ratkaisuja korvaamaan muovia. Kehitystä nopeuttavat virtuaalinen materiaalikehitys ja tekoäly.
MIKROELEKTRONIIKASTA ollaan siirtymässä pienempään skaalaan eli nanoelektroniikkaan, metrin miljoonasosista sen miljardisosiin.
Nanometrin mittaluokan rakenteet mahdollistavat esimerkiksi ihmisen terveyden ja luonnonresurssien mallintamisen, ennakoimisen ja ohjaamisen datan pohjalta.
Muutos mullistaa kaikki alat ja voi tehdä toiminnastamme entistä tehokkaampaa ja kestävämpää.
Sovelluskohteet uusille nanoelektroniikan innovaatioille ovat laajat: vaate- ja autoteollisuudesta terveydenhuoltoon ja avaruusteknologiaan.
Suomessa on perinteisten yritysten lisäksi huipputasoisia startup-yrityksiä esimerkiksi kvanttitietokoneteknologian, fotoniikan ja satelliittiteknologian aloilla.
HYVÄ ESIMERKKI uusimmista terveysteknologian saavutuksista ovat koronatestit ja -rokotteet, joista olemme hyötyneet pandemian aikana. Niiden nopean kehitystyön taustalla on ollut laaja lääketieteen ja diagnostiikan yhteistyö ja riittävä rahoitus.
Suomessa on erittäin korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta, joka yhdistettynä muihin teknologioihin voi tuottaa terveysteknologiaa, josta hyötyy muun muassa Euroopan vanheneva väestö.
Business Finlandin mukaan Suomi on jo nyt yksi maailman kolmesta johtavasta terveysteknologiataloudesta ja digitaalinen terveys maamme suurin korkean teknologian vientialue.
LISTASIN SUOMEN kannalta tärkeimmät kolme syväteknologian alaa, koska haluamme VTT:llä osallistua keskusteluun, joka on ollut aiheestakin uhka- ja synkkyyspainotteista ilmastonmuutoksen, resurssien riittämättömyyden ja väestön ikääntymisen takia.
Ihmiskunnan on tavalla tai toisella ratkaistava aiheuttamansa ongelmat.
Ei kuljeta onnemme ohi vaan hyödynnetään se jopa epäreilu kilpailuetu, jonka olemme Suomessa saavuttaneet. Uuden teknologian ja innovaatioiden hyödyntäjä voittaa alansa kilpailun ja voi löytää tien nopeaan, kestävään kasvuun.
Ammennetaan tulevaisuuden kestävät ratkaisut tieteestä ja teknologiasta.
Antti Vasara
Kirjoittaja on VTT:n toimitusjohtaja.
Kuva: VTT
