Kalansyönti parantaa sydänterveyttä. Etenkin rasvaiset kalat ovat hyvä valinta ruokapöytään.
Kalaa kannattaa kuitenkin syödä valikoidusti, sillä joissakin lajeissa on runsaasti metyylielohopeaa, joka kumoaa kalan sisältämien omega-3-rasvahappojen hyötyjä.
Näin kertovat Itä-Suomen yliopiston tutkijan Behnam Tajikin väitöskirjan tulokset.
Parhaita vaihtoehtoja sydämen kannalta ovat muun muassa lohi, kirjolohi, anjovis, makrilli, silakka ja muikku. Niissä on paljon pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja mutta vain vähän metyylielohopeaa.
Metyylielohopeaa on erityisesti suurissa petokaloissa, kuten hauessa.
Tutkimusaineistona parituhatta suomalaismiestä
Tajik tarkasteli väitöstyössään veren seerumin pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen ja hiusten elohopeapitoisuuden mahdollista yhteyttä sydämen sähköiseen toimintaan ja suorituskykyyn.
Hänen aineistonaan oli noin 2 200 iältään 42–60-vuotiasta itäsuomalaista miestä, jotka osallistuivat Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutkimukseen.
Rasvahappojen saannista ja elohopea-altistuksesta kertovat seerumi- ja hiusnäytteet kerättiin osallistujilta vuosina 1984–1989.
Miesten sydämen suorituskykyä mitattiin EKG:llä levossa ja rasituskokeen aikana.
Hyvät rasvahapot nostivat sydämen suorituskykyä
Mitä enemmän miesten veressä oli omega-3-rasvahappoja, sitä parempi heidän sydämensä repolarisaatio, suorituskyky ja leposyke olivat.
Niillä, joilta mitattiin runsaammin rasvahappoja, oli myös muita pienempi sydämen hapenpuutteen riski.
Toisaalta jos elimistön elohopeapitoisuus oli korkea, omega-3-rasvahapoista oli miehille vähemmän hyötyä.
Behnam Tajikin väitöskirja Serum long-chain omega-3 polyunsaturated fatty acids, methylmercury and cardiac functions tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 7. helmikuuta 2020.
