Aiemmin tunteja kestänyt akkukennojen mittaus onnistuu Cellife Technologies Oy:n kehittämällä tekniikalla parissa sekunnissa.
Vanhojen litiumioniakkujen kennoista jopa 90 prosenttia kelpaisi käytettäväksi uudelleen uusissa akuissa, mutta esteenä on ollut kennojen nopean ja luotettavan kuntotestauksen puute.
Tilanne voi muuttua, sillä Tampereen yliopistossa kehitetty 2 000 datapisteen mittausjärjestelmä testaa yksittäisen kennon kunnon sekunneissa.
Yliopiston tutkimuksesta ponnistava Cellife on avannut pilottitehtaan, joka kykenee mittaamaan miljoona käytöstä poistettua kennoa vuodessa.
Robotti lajittelee testatut kennot kapasiteetin ja varaustason mukaan. Kun keskenään samankuntoisista kennoista koostetaan uusioakkuja, maksimoidaan niiden käyttöikä.
Uusioakkuja voidaan hyödyntää esimerkiksi modulaarisissa energiavarastoissa ja 5G-verkon tukiasemissa.
”Kysyntä räjähtää käsiin”
Vuonna 2022 startanneen Cellifen perustajajäsenen ja hallituksen puheenjohtajan Marko Tulosen mukaan kierrätettyjen kennojen kysyntä on vielä alhaista.
Syynä on se, ettei niitä ole juuri ollut tarjolla. Pian on toisin, Cellifessa uumoillaan.
”Kysyntä tulee räjähtämään käsiin vuoden, kahden aikajänteellä”, Tulonen sanoo tiedotteessa.
Tehtaan varastossa on noin 200 000 akkukennoa, jotka ovat peräisin Etelä-Suomen suurista konesaleista.
”Osa niistä on tullut varavoima-akuista, joita ei välttämättä ole käytetty ollenkaan, mutta parin vuoden takuuajan jälkeen nämä käytännössä uudet akut poistetaan käytöstä ja niiden kohtalo on tulla murskatuiksi”, kuvailee teknologiajohtaja Tuomas Messo, joka myös kuuluu yhtiön perustajiin.
”Planeetasta ei tarvitse kaivaa uutta litiumia, kobolttia, mangaania ja montaa muuta ainetta, jos kykenemme antamaan akkukennoille uuden käyttökierroksen.”
Tehostaa myös uusien akkujen tuotantoa
Cellifen perustaja ja toimitusjohtaja Roni Luhtala uskoo, että yhtiön pilvipohjainen teknologia voi tuoda merkittävän kilpailuedun paitsi kierrättäjille myös akkukennojen eurooppalaisille valmistajille.
Tätä nykyä jopa kolmasosa valmistettavista kennoista menee viallisina suoraan murskaukseen.
Cellifen järjestelmässä tekoäly seuloo miljoonien mittauskertojen datapankista tarvittavan informaation akun tyypistä ja kemiasta ja tunnistaa oikeasti heikkokuntoiset kennot.
Näin kalliiksi tulevan akkujätteen määrä pienenee ja valmiista akuista saadaan tasalaatuisempia ja siten pitempikestoisia.
Rahoituskierroksen pohjalta eteenpäin
Cellife on juuri päättänyt siemenrahoituskierroksen, joka tuotti yhtiön kassaan kaksi miljoonaa euroa entisiltä ja uusilta sijoittajilta.
Ankkurisijoittajaksi tuli ranskalainen Ventech VC.
”Uusien resurssien avulla pystymme palvelemaan nykyisiä ja uusia asiakkaitamme entistä paremmin ja auttamaan merkittävästi akkuteollisuuden valmistusjätteen vähentämisessä”, Luhtala sanoo.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!