Ihmisiä tartuttavien virusten infektiokykyä voidaan heikentää kasviperäisten aineosien avulla, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus.
Väitöskirjatutkija Marjo Haapakoski osoitti, että kasveissa esiintyvä tanniinihappo toimii tehokkaasti niin rasvavaipallisia koronaviruksia kuin proteiinikuorellisia enteroviruksia vastaan.
Tanniinihappo torppasi koronavirusten pääsyn solujen sisään ja vähensi myös enterovirusten kiinnittymistä soluihin.
”Lisäksi tanniinihappo esti enterovirusten proteiinikuoren avautumisen ja siten viruksen perimän pääsyn soluihin”, Haapakoski kertoo.
Havupuiden pihkassa esiintyvät hartsihapot puolestaan vievät koronaviruksen infektiokyvyn.
Jotta koronavirus kykenee tartuttamaan solun, sen rasvavaipan pitää sulautua solukalvoon tai solunsisäiseen kalvorakenteen. Hartsihapot vaikuttavat suoraan virukseen ja estävät sulautumisvaiheen.
Toimivat myös viruksia torjuvina pinnoitteina
Haapakoski selvitti väitöstutkimuksessaan myös tanniinihapolla ja kuusen kuoriuutteella päällystettyjen tekstiilien ja selluloosapohjaisten materiaalien vaikutusta viruksiin.
Näin kävi ilmi, että päällystetyt materiaalit toimivat tehokkaasti monia viruksia vastaan.
Tanniinihapolla päällystetyn kartongin tehoa selitti pitkälti se, että enterovirus kiinnittyi materiaaliin tiukasti. Näin kävi myös koronavirukselle etenkin silloin, kun materiaalin pinta sisälsi runsaasti tanniinihappoa.
Haapakosken työn tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää antiviraalisten ratkaisujen kehittämisessä.
”Näin virusten tarttumisriskiä voitaisiin vähentää muun muassa pakkausmateriaaleissa, henkilönsuojaimissa, julkisilla paikoilla ja sairaalaympäristöissä”, Haapakoski kuvailee.
Marjo Haapakosken väitöskirja Plant-Derived Antiviral Agents: Studies on Efficacy and Functionalization tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 30. tammikuuta 2026.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
