Tavallisilla ilmanpuhdistimilla voi olla käyttöä säteilyvaaratilanteessa – kykenevät keräämään radioaktiivisia hiukkasia huoneilmasta

Kaupallisesti saatavilla olevia siirrettäviä ilmanpuhdistimia voidaan ehkä hyödyntää sisäilman siivoamiseen radioaktiivisista aineista, osoittaa Jyväskylän yliopistossa tehty gradu.

Sekä hepa-suodattimeen (H13) perustuva laite että sähköstaattinen ilmanpuhdistin, joissa kummassakin oli esi- tai jälkisuodattimena aktiivihiili, osoittivat toimivuutensa Philson-Amanda Adenin pro gradu -työn kokeellisessa osiossa.

Aden simuloi kokeessaan huoneilmaan tihkuvia radioaktiivisia aineita radonilla ja sen hajoamistuotteilla. Radonia esiintyy sisäilmassa luonnostaan.

Työssään hän käytti reilun 60 kuutiometrin koetilaa, joka oli erotettu yliopiston kemian ja fysiikan laitoksen välisestä putkitunnelista.

Radonin hajoamistuotteet muodostavat molekyyliryppäitä, jotka voivat kiinnittyä ilman aerosolihiukkasiin.

Keräsivät kiinnittyneitä hajoamistuotteita erittäin tehokkaasti

Aden mittasi yhteensä 45 tunnin ajan koetilan radonpitoisuutta, hajoamistuotteiden pitoisuutta, ilmasto-olosuhteita sekä 214-Pb:n, yhden hajoamistuotteen, kertymistä ilmanpuhdistimiin.

Mittausten perusteella puhdistimilla ei ollut vaikutusta radonin eikä kiinnittymättömien hajoamistuotteiden pitoisuuksiin.

”Sen sijaan ilmanpuhdistimet keräsivät todella tehokkaasti kiinnittyneitä hajoamistuotteita”, Aden kertoo.

Kiinnittyneiden hajoamistuotteiden pitoisuus tilassa laski hepa-suodattimeen perustuvalla puhdistimella kertaluokan verran 100 minuutissa ja sähköstaattisella puhdistimella 160 minuutissa.

Tositilanteessa puhdistimet imisivät siis ilmasta radioaktiivisia aineita sisältäviä aerosolihiukkasia ja pienentäisivät näin säteilyannosta, jonka ihminen saa hengityksen kautta.

Jatkotutkimuksia luvassa

Philson-Amanda Aden teki tutkielmansa yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (Stuk) kanssa. Hänen tulostensa perusteella suunnitellaan jo jatkotutkimuksia.

”Jatkotutkimuksissa mittaukset suoritettaisiin talviaikaan, jolloin on luonnostaan korkeampi radonpitoisuus”, Aden kertoo.

”Lisäksi mittausajat olisivat pidempiä, ja mittauksissa haluttaisiin hyödyntää laajempaa ja monipuolisempaa ilmanpuhdistinvalikoimaa.”

Jatkossa on tarkoitus selvittää myös turvallinen oleskeluetäisyys puhdistimesta sekä tutkia suodattimien turvallista puhdistusta ja kierrätystä säteilyvaaratilanteen jälkeen.

(Kuva Jyväskylän yliopisto) Philson-Amanda Aden aloittaa tammikuussa 2024 Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkijana. Ilmanpuhdistimien jatkotutkimukset muodostavat osan hänen väitöstyötään.


Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Tilaa heti tai viimeistään 28.2.2024, niin osallistut myös kylpylävuorokauden arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia